Lämpenevät talvet todennäköisesti lisäävät rottien määrää Suomessa – Tampereella yhteydenotot rotista jo kaksinkertaistuneet

Siirtolapuutarhojen kukkaloisto on juuri nyt parhaimmillaan ­– rottaongelma vaivaa puutarhaviljelijöitä 8:27
Rottaongelma vaivasi puutarhaviljelijöitä viime kesänä.

Ilmaston lämpenemisestä seuraavat leudommat talvet mitä luultavimmin lisäävät rottien ja koettujen rottaongelmien määrää Suomessa. 

Helsingin kaupunkirottaprojektissa työskentelevä ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo kertoo, että kylmyydestä johtuvat ravinnonhankinnan ongelmat ovat merkittävä tekijä siinä, miksi rottakannat tuppaavat romahtamaan talvisin.

– Tästä ei ole vielä varmaa tietoa, mutta oletus on, että jos talvet ovat lämpimämpiä, rotille riittää paremmin ruokaa. Se tarkoittaa, että rottakanta pysyy korkeampana talven, joten ne pystyvät lisääntymään enemmän kesällä. Siten kanta kokonaisuudessaan voi kasvaa isommaksi, Aivelo sanoo.

Suomessa kaupunkien rottakannat ovat tällä vuosituhannella kasvaneet. Aivelon mukaan tähän on vaikuttanut ainakin se, että rottientorjunta on ammattimaistunut. Jyrsijämyrkkyjen myyminen kuluttajille kiellettiin vuonna 2018, ja myrkkyjen käyttö romahti Suomessa.

Tällä hetkellä ei ole vielä tietoa siitä, miten koronapandemia tai rajoitustoimet ovat mahdollisesti vaikuttaneet Suomen rottakantoihin. Aineistojen analysointi on Aivelon mukaan käynnissä.

– Joissakin kaupungeissa, kuten New Yorkissa, vaikutus oli valtava. Kun ravintolat menivät kiinni, ruokaa oli rotille huomattavasti vähemmän ja ne alkoivat tapella ruoasta ja syödä toisiaan, Aivelo kertoo.

Suomalaisissa kaupungeissa rottia on kuitenkin huomattavasti New Yorkia vähemmän, joten vastaavia ongelmia tuskin täällä tullaan näkemään.

Tampereella yhteydenotot rotista kaksinkertaistuneet

Tampereella talvi oli rotille suotuisa ja ne ovat hieman runsastuneet, kertoo terveystarkastaja Matti Naukkarinen. Rottaongelmien tiimoilta tehtyjen yhteydenottojen määrä on jopa kaksinkertaistunut viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Koronarajoitusten ja ihmisten eristäytymisen Naukkarinen ei usko asiaan vaikuttaneen, vaan suurempi syypää on muussa ihmistoiminnassa.

– Täällä Tampereella on nämä suuret rakennusprojektit meneillään, ja ne ajavat rottia liikkeelle. Niillä on ollut suojapaikkansa, ja kun vanhoja rakennuksia puretaan ja viemäriverkostoja avataan, rotat lähtevät liikkeelle ja niistä tulee havaintoja, hän sanoo.

Turussakin rottapopulaatio vaikuttaa hieman suuremmalta kuin normaalisti, mutta syynä on lähinnä leuto viime talvi, sanoo terveystarkastaja Markku Rohunen. Tarkkaa tietoa ei ole, koska kaupunki ei hoida itse rottatorjuntaa, eikä asiaa ole sen kummemmin tutkittu.

Pohjoisessa rottahavaintoja vähemmän

Kuopion ympäristöterveystarkastaja Mikko Raatikainen taas kertoo, että ilmoituksia rottiin liittyen on tänä vuonna tullut kaupungissa vain kymmenkunta, ja ne ovat liittyneet etupäässä joko lintujen ruokintaan tai jätteiden epäasialliseen käsittelyyn.

Myös Oulussa rottatilanne on pysynyt täysin tavanomaisena. Ympäristöterveyspäällikkö Outi Tammilehdon mukaan lähinnä yksittäisiä rottahavaintoja on tehty, ja jos samasta paikasta on tullut useampi havainto, ne on usein pystytty suoraan yhdistämään johonkin jätehuollon ongelmaan.

Kaiken kaikkiaan rotta on Suomessa selkeästi hyvin ihmisestä riippuvainen eläin, tutkijatohtori Aivelo summaa.

– Se, missä rottia esiintyy, paljastaa sen, missä rotat saavat ihmiseltä ravintoa. Luonnonvaraisena rotta ei Suomessa selviä, vaan se on aina ihmisen kyljessä kiinni.

Lue myös:

    Uusimmat