MTV Uutiset selvitti: Rottahavainnot kasvaneet moninkertaisesti Suomen kaupungeissa – rottatutkija nostaa esiin kaksi mahdollista syytä ja urbaanilegendan, joka on totta

0:59
Anticimexin Timo Kääriäinen esittelee älyloukun toimintaa Jyväskylässä. Koko haastattelu katsottavissa alempana artikkelissa..

Esimerkiksi Jyväskylässä on loukutettu satoja rottia yksittäisissä kaupunginosissa. Syiksi kasvulle esitetään muun muassa kasvaneita jätemääriä ja säiden lämpenemistä. 

MTV Uutiset kysyi yhdeksästä Suomen suurimmasta kaupungista viime vuosien rottahavainnoista ja tähän mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä. Vastaajina toimivat kaupunkien ympäristöterveyden viranomaiset. 

Vastausten perusteella rottahavaintojen määrä on ollut selkeästi kasvussa monissa kaupungeissa. Havaintoja on ollut vastausten mukaan niin keskusta-alueilla, lähiöissä, omakotitaloalueilla kuin puistoissa.

Helsingissä kaupungin ympäristöpalveluille rotista tulleita yhteydenottoja on kirjattu 164 kappaletta vuoden 2021 aikana, kertoo ympäristötarkastaja Jukka Kiesi ympäristöterveysyksiköstä.

Lukuun ei ole laskettu esimerkiksi yleisten alueiden puistovastaavien saamia ilmoituksia. 

– Yhteydenottojen määrä on hieman korkeampi viime vuoteen verrattuna, mutta samansuuntaisissa luvuissa mennään, Kiesi kertoo.

Eläimet nakertavat, sotkevat ja herättävät huolta

Vantaalla Hakunilassa asukkaat ovat kertoneet nähneensä rottia nyt ensimmäisen kerran, kertoo Vantaan ympäristöterveydenhuollon vastaava terveydensuojelutarkastaja Eeva Jääskeläinen.

Asukkaat ja viranomaiset ovat havainneet rottien pesiintyneen roskakatosten ja asuinrakennusten läheisyyteen.

Eläimet ovat muun muassa järsineet autojen sähköjohtoja. Rottien ulosteet esimerkiksi leikkipaikkojen läheisyydessä ovat herättäneet huolta, että lapset joutuvat kosketuksiin niiden kanssa.

Tämä on herättänyt asukkaissa yleistä pelkoa rottien tunkeutumisesta asuntoihin, tai uskaltaako vaikka roskia viedä ulos. 

– Ilmoitusten määrään voi vaikuttaa yksinkertaisesti se, että ihmiset ovat (korona-aikana) enemmän kotona: tuottavat enemmän jätettä, havainnoivat tontin tapahtumia ja puuhastelevat omassa pihassa useammin, Jääskeläinen sanoo. 

Tampereella ja Lahdessa on tehty arvion mukaan yli 40–50 rottahavaintoa tämän vuoden aikana. Määrät ovat molemmissa kaupungeissa moninkertaisia aiempiin vuosiin verrattuna. 

Myös muualta Pirkanmaalta on tullut entistä enemmän yhteydenottoja.

Ruoka ajaa rotan liikkeelle 

Tutkijatohtori ja Helsingin yliopiston kaupunkirottatutkimusryhmän johtaja Tuomas Aivelon mukaan rottahavaintoja on tehty Helsingissä esimerkiksi Pikku-Huopalahdessa Länsi-Helsingissä ja Malmilla pohjoisessa viime aikoina. 

– Kantakaupungissa rotat asettuivat Esplanadin puistoon viime keväänä. Itse asun Kalliossa, jossa rottien esiintyminen liittyy hyvin paljon jätehuoltoon, Aivelo kertoo MTV Uutisille. 

Viranomaisten vastauksissa toistuu tiettyjä kasvua selittäviä tekijöitä.

Erityisesti korona-aikana lisääntyneen kotitalouksien jätteiden määrän ja huolimattomasti täytettyjen roska-astioiden katsottiin houkuttelevan ravinnon perässä olevia jyrsijöitä.

Myös lintujen ruokintapaikat laskettiin yhdeksi houkuttimeksi. Erilaisten korjaus-, purku- ja rakennustöiden taas uskotaan ajaneen rottia liikkeelle paikasta toiseen.

Tuomas Aivelo johtaa kaupunkirottatutkimusryhmää Helsingin yliopistolla. Arkistokuva.

Riittävä ravinto on Aivelon mukaan rotan tärkein motivaattori. Helsingin keskustassa ruokaa riittää esimerkiksi viemäriverkostossa, ja kesäisin eläimet kerääntyvät puistoihin. 

– Teimme lintujen ulkoruokinnasta kyselyn kaikkien Suomen kuntien virkamiehille. Sen perusteella rotat viihtyvät ruokintapaikoilla, Aivelo sanoo.

– Todistusaineisto viittaa, että rotat liikkuvat aika vähän. Paikallinen populaatio on siis joko kasvanut tai pienentynyt, Aivelo sanoo rottahavaintojen määrässä tapahtuneista muutoksista.

Jyväskylässä määrät kasvaneet tasaisesti

Jyväskylässä rottahavaintojen määrä on noussut alle 40:stä yli 300:n vuosien 2018–2020 välisellä ajanjaksolla. 

Asia selviää kaupungille vuonna 2020 tehdystä ympäristöteknologian opinnäytetyöstä. 

Tuholaistorjuntayritys Anticimexin myyntipäällikkö Timo Kääriäinen kertoo, että Jyväskylän rottatilanteen kehitystä on seurattu älylaitteilla vuodesta 2017 alkaen. 

– Puhutaan noin 15 prosentin vuosittaisesta kasvusta, hän sanoo. 

Jyväskylän keskusta-alueella ja ympäröivissä kaupunginosissa on jokaisessa loukutettu noin 300–600 jyrsijää kuluvan vuoden aikana, pelkästään keskustassa yli 620. 

Rottien osuus Jyväskylän kokonaisluvuista on Kääriäisen arvion mukaan 60–70 prosentin luokkaa. 

Anticimexillä on Suomessa asennettuna noin 10 000 älyloukkua, joilla on pyydetty 2021 aikana noin 79 000 jyrsijää lokakuun puoliväliin mennessä. Noin kuudesosa on pyydetty viemäreistä. 

– Viemäreissä rotilla on aina ravintoa, eikä siellä ole niille luontaisia vihollisia, Kääriäinen sanoo. 

Myös jyrsijämyrkkyjen saatavuuden vaikutusta rottatilanteeseen on pohdittu. Rottien torjumiseen sopivia tuotteita on myyty Suomessa vain ammattilaiskäyttöön vuodesta 2018 lähtien. 

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tilaston mukaan jyrsijämyrkkyjen kuluttaja- ja ammattilaiskäytön yhteenlasketussa kilomyynnissä on ollut vuosittaista vaihtelua pitkään, kertoo Tukesin ylitarkastaja Sanna Koivisto.

Jyrsijämyrkkyjen kokonaismyynti Suomessa 2014-2019. Lähde: Tukes. 

Vuosien 2018–2019 välisenä aikana myynti on ollut laskussa.

Koivisto ei vetäisi suoraa yhteyttä rajoitusten ja lisääntyneiden havaintojen määrään. Laskevaan myyntiin taas on voinut vaikuttaa lisääntynyt tietoisuus jyrsijämyrkkyjen aiheuttamista terveyshaitoista.

– Ymmärretään myös, että jatkuva tai alimitoitettu käyttö lisää rottien vastustuskykyä, ellei koko populaatiota saada hengiltä, Koivisto sanoo.

Rottien aiheuttamat ongelmat vaihtelevat

Aivelon mukaan on vaikea sanoa, noudattaako Suomen rottatilanne laajempaa kansainvälistä kehitystä.

Korona-ajan vaikutuksia rottakantaan on tutkittu ainakin New Yorkissa ja Sydneyssä.  

Rottien määrän todettiin vähentyneen molemmissa kaupungeissa. Syyksi on esitetty ravinnon puutetta, koska esimerkiksi ravintolajätteen määrä väheni ravintoloiden sulkeuduttua.

Talven vaikutus rottakannan kokoon on Aivelon mukaan kiinnostava kysymys. Viranomaisten vastauksissa lämpimämpien kesien ja talvien katsottiin edesauttaneen kannan kasvua. 

Erikseen mainittiin vuosien 2019–2020 välinen talvi, joka oli poikkeuksellisen leuto erityisesti Etelä-Suomessa.

– Olin valtavan innoissani lämpimästä toissa talvesta, että päästäisiin arvioimaan sen vaikutuksia kantaan. Maaliskuussa 2020 kaikki meni koronan takia kuitenkin uusiksi, Aivelo sanoo.

Julkisessa rottakeskustelussa Aivelo erottaa neljä ulottuvuutta: populaation todellinen koko esimerkiksi yksittäisessä kaupunginosassa, havaintojen määrä, rottien aiheuttamat konkreettiset haitat ja se, mitä rottien läsnäolosta ajatellaan. 

– Kontekstilla on merkitystä. Helsingissä rotat voivat aiheuttaa ongelmia, jos ne vaikka järsivät sähköjohtoja. Emme tiedä, missä määrin ne esimerkiksi levittävät tauteja, kuten maailmalla, Aivelo sanoo.

– Minusta rottaongelma keskittyy aina ihmiseen. Eläin on ongelma, jos se koetaan sellaiseksi. 

Mikä rottiin liittyvä urbaanilegenda pitää ammattilaisen mukaan paikkansa? Katso koko haastattelu alla olevasta videosta.

4:23

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja