Hyppää pääsisältöön
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Julkaisupäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta ja kehitys
  • Jaakko Hietanen
    Head of Digital Development
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • Makuja
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
MTV Uutiset on sitoutunut noudattamaan Journalistin ohjeita
  • Julkisen sanan neuvosto (JSN)
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota
TuoreimmatSääOlympialaisetDonald TrumpAsian ytimessäRikosLiiga
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliOlympialaisetJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista

Helsingin yliopiston tutkimusryhmä löysi koronaviruksesta "koukun", joka voi paljastaa, miksi tauti tarttuu niin herkästi – tältä se näyttää

1:55Helsingin yliopiston virustutkimusryhmä uskoo löytäneensä syyn, miksi koronavirus tarttuu herkästiHelsingin yliopiston virustutkimusryhmä uskoo löytäneensä syyn, miksi koronavirus tarttuu herkästi.
Julkaistu 22.10.2020 19:31
Toimittajan kuva

Ismo Puljujärvi

ismo.puljujarvi@mtv.fi

Helsingin yliopiston tutkimusryhmän tuloksissa paljastui, että koronaviruksen rakenne mahdollistaa viruksen aggressiivisen leviämisen ympäri maailmaa. Tutkimustuloksesta uutisoi ensimmäisenä kansainvälinen Science-lehti.

Helsingin yliopiston virustutkija Giuseppe Balistreri kommentoi MTV Uutisten haastattelussa, että tutkimusryhmä havaitsi yhdessä professori Olli Vapalahden kanssa jo tammikuussa poikkeavuutta koronaviruksen rakenteessa.  

– Huomasimme viruksen sisältävän ylimääräisen osan, joka ei pitäisi olla siinä, jos verrataan sitä sen vähemmän vaarallisiin sukulaisiin, Balitstreri toteaa.

Tutkija kertookin, että sama "ylimääräinen osa" on havaittu aikaisemmin esimerkiksi ebolassa ja hivissä. Työryhmässä ymmärrettiinkin pian, että kyseessä on vaarallinen virus.

– Sars, joka myös aiheutti pienen pandemian aikoinaan, ei sisältänyt tätä koukun kaltaista osaa. Tämän vuoksi sars ei pystynyt leviämään ihmisten keskuuudessa niin rajusti kuin tämä nykyinen koronavirus, Balistreri selittää.

Miten "koukku" toimii?

Koukku kuvastaakin parhaiten uutta löydöstä. Tutkija esittelee havainnollistavaa kuvaa koronaviruksesta, joka muistuttaa piikikästä palloa.

– Koronaviruksen piikkiproteiini tunkeutuu solun pinnalla olevaan reseptoriin, ace-2:een. Tämän lisäksi koukku takertuu solun pinnalta vastalöydettyyn toiseen reseptoriin, neuropiliini 1:een, Balistreri havainnollistaa piirtäen.

Yhdistelmän uskotaankin aiheuttavan sen, että viruksen tartuttavuus kasvaa.

– Virus kehittyy ylähengitysteissä nopeasti, joten se leviää myös paljon helpommin. Ihminen levittää jo pelkästään puhuessaan virusta ympäristöönsä.

Tues_PressRelease__JPG (1)

Yllä havainnollistava kuva "koukusta", joka on merkitty keskelle vaaleanvihreällä värillä. Oikealla kuvassa on koronaviruksen piikkiproteiini, joka on tunkeutunut alla olevaan, tummanvihreään merkattuun reseptoriin, ace-2:een, solun pinnalla. Koukku vuorostaan on kiinnittynyt vasemmalla vaalean siniseksi merkittyyn solun pinnalta vastalöydettyyn toiseen reseptoriin, neuropiliini 1:een. Kuva: Giuseppi Balistreri Tehnyt: asecondbaystudios.com

Neurologiset oireet selvitystyön alla

Osa koronapotilaista on kertonut kärsineensä neurologisista oireista kuten muistinmenetyksestä tai väsymyksestä. Oireet ovat saattaneet jatkua jopa useita kuukausia.

Balistreri sanookin tutkimustyön olevan vielä kesken, sillä varmoja syitä neurologisiin oireisiin ei ole vielä löytynyt.

– Onko syynä esimerkiksi koko kehon tulehdus, joka vaikuttaa avoihin vai laukaiseeko itse virus jotain? tutkija pohtii.

Hän uskoo, että saatu tutkimustulos voi olla avuksi koronarokotteen kehitystyössä.

– Olemme ehkä löytäneet yhden syyn, mikä tekee viruksesta vaarallisen. Nyt voimme lähteä pohtimaan, miten saamme tämän vaarallisen osan irrotettua viruksesta, jotta siitä tulee vaarattomampi.

KoronavirusLääketiedeYliopistoHelsinkiTutkimustuloksetKotimaa
Toimittajan kuva
Ismo Puljujärvi
MTV Uutiset

Lisää aiheesta:

Nyt tuli uutta tietoa tappavasta Nipah-viruksestaAasiassa varaudutaan tappavan viruksen leviämiseen – ei rokotetta eikä lääkettäTurkulaiset löysivät uuden hämähäkin, jolla on heimonsa suurin sukuelin – syy voi liittyä ovelaan selviytymistaktiikkaanSuomen mäntyjä uhkaa uusi vitsaus – katso kuva kutsumattomasta vieraastaHuolestuttava ilmiö herätti tutkijan – solariumeista paljastui vakava vaara: "Ei koskaan aiemmin osoitettu"Göranilla, 77, on yli 2 500 kansainvälistä patenttia – tätä kaikkea suomalainen on ratkonut

Tuoreimmat aiheesta

Koronavirus
  • 25.1.15:49
    WHO

    WHO arvostelee tiukasti Yhdysvaltoja: "Epätosia perusteluja"

  • 13.1.15:35
    Tietoturva

    Ihmisten terveystietoja korona-ajalta päätyi muistitikulla kirpputorille Pirkanmaalla

  • 18.12.202513:56
    Influenssa

    Kovan influenssa-aallon taustalla muutos viruksessa, kertoo WHO – Suomen huippuviikot vielä edessä

  • 11.12.202510:05
    Koronarokotus

    Väitöstutkimus vahvistaa: Rokotteet vähensivät selvästi koronakuolemia Suomessa

  • 20.11.202516:01
    Politiikka

    Kenen tarina jää kerrottavaksi Marinin "tuhlaajahallituksesta"? Tästä erikoisessa miljardikiistassa on kysymys