Helsingin yliopiston tutkimusryhmä löysi koronaviruksesta "koukun", joka voi paljastaa, miksi tauti tarttuu niin herkästi – tältä se näyttää

1:55
Helsingin yliopiston virustutkimusryhmä uskoo löytäneensä syyn, miksi koronavirus tarttuu herkästi.

Helsingin yliopiston tutkimusryhmän tuloksissa paljastui, että koronaviruksen rakenne mahdollistaa viruksen aggressiivisen leviämisen ympäri maailmaa. Tutkimustuloksesta uutisoi ensimmäisenä kansainvälinen Science-lehti.

Helsingin yliopiston virustutkija Giuseppe Balistreri kommentoi MTV Uutisten haastattelussa, että tutkimusryhmä havaitsi yhdessä professori Olli Vapalahden kanssa jo tammikuussa poikkeavuutta koronaviruksen rakenteessa.  

– Huomasimme viruksen sisältävän ylimääräisen osan, joka ei pitäisi olla siinä, jos verrataan sitä sen vähemmän vaarallisiin sukulaisiin, Balitstreri toteaa.

Tutkija kertookin, että sama "ylimääräinen osa" on havaittu aikaisemmin esimerkiksi ebolassa ja hivissä. Työryhmässä ymmärrettiinkin pian, että kyseessä on vaarallinen virus.

– Sars, joka myös aiheutti pienen pandemian aikoinaan, ei sisältänyt tätä koukun kaltaista osaa. Tämän vuoksi sars ei pystynyt leviämään ihmisten keskuuudessa niin rajusti kuin tämä nykyinen koronavirus, Balistreri selittää.

Miten "koukku" toimii?

Koukku kuvastaakin parhaiten uutta löydöstä. Tutkija esittelee havainnollistavaa kuvaa koronaviruksesta, joka muistuttaa piikikästä palloa.

– Koronaviruksen piikkiproteiini tunkeutuu solun pinnalla olevaan reseptoriin, ace-2:een. Tämän lisäksi koukku takertuu solun pinnalta vastalöydettyyn toiseen reseptoriin, neuropiliini 1:een, Balistreri havainnollistaa piirtäen.

Yhdistelmän uskotaankin aiheuttavan sen, että viruksen tartuttavuus kasvaa.

– Virus kehittyy ylähengitysteissä nopeasti, joten se leviää myös paljon helpommin. Ihminen levittää jo pelkästään puhuessaan virusta ympäristöönsä.

Tues_PressRelease__JPG (1)

Yllä havainnollistava kuva "koukusta", joka on merkitty keskelle vaaleanvihreällä värillä. Oikealla kuvassa on koronaviruksen piikkiproteiini, joka on tunkeutunut alla olevaan, tummanvihreään merkattuun reseptoriin, ace-2:een, solun pinnalla. Koukku vuorostaan on kiinnittynyt vasemmalla vaalean siniseksi merkittyyn solun pinnalta vastalöydettyyn toiseen reseptoriin, neuropiliini 1:een. Kuva: Giuseppi Balistreri Tehnyt: asecondbaystudios.com

Neurologiset oireet selvitystyön alla

Osa koronapotilaista on kertonut kärsineensä neurologisista oireista kuten muistinmenetyksestä tai väsymyksestä. Oireet ovat saattaneet jatkua jopa useita kuukausia.

Balistreri sanookin tutkimustyön olevan vielä kesken, sillä varmoja syitä neurologisiin oireisiin ei ole vielä löytynyt.

– Onko syynä esimerkiksi koko kehon tulehdus, joka vaikuttaa avoihin vai laukaiseeko itse virus jotain? tutkija pohtii.

Hän uskoo, että saatu tutkimustulos voi olla avuksi koronarokotteen kehitystyössä.

– Olemme ehkä löytäneet yhden syyn, mikä tekee viruksesta vaarallisen. Nyt voimme lähteä pohtimaan, miten saamme tämän vaarallisen osan irrotettua viruksesta, jotta siitä tulee vaarattomampi.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja