Helena Petäistön kolumni: Ranska yksi suurimmista korona-ajan talouskärsijöistä – joutuuko samaan joukkoon velkaantuneiden etelän maiden kanssa?

Ranskan juuri julkistettu 100 miljardin euron suuri elvytyspaketti on kolmiosainen: Panostuksen perusteella kärjessä on Suomessakin peräänkuulutettu kilpailukyvyn kohottaminen, toisena tulee läpi koko paketin punaisena lankana kulkeva siirtyminen vihreään talouteen ja kolmantena työllisyyden kohottaminen. Mutta ovatko toimet riittävät ja varmasti oikein kohdennetut, siitä käydään Ranskassakin kiivasta keskustelua, kirjoittaa Helena Petäistö kommentissaan.

Elvytyspaketin 100 miljardia euroa on noin neljä prosenttia Ranskan bruttokansantuotteesta ja kolme kertaa suurempi kuin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeinen elvytyspaketti.

Potti on tarkoitettu kahdelle ensi vuodelle päämääränään palauttaa maa talouskasvun tielle ja luoda pääministeri Jean Castexin mukaan 17 000 uutta työpaikkaa kahdessa vuodessa.

Ranskahan on tähän mennessä menettänyt koronaviruksen takia 600 000 työpaikkaa takia ennen kaikkea matkailu- ja ilmailuteollisuudessa siitäkin huolimatta, että hallitus panosti heti nopeasti ja runsaasti konkurssien välttämiseksi ja työpaikkojen säilyttämiseksi.

Tästä Ranskan nyt ilmoittamasta potista 40 prosenttia tulee EU:n elvytyspaketista. Koko paketti jakautuu kolmeen pääkohteeseen: 35 miljardia euroa maan kilpailukyvyn parantamiseen, 30 miljardia vihreään talouteen siirtymiseen ja 25 miljardia työllisyyden nostamiseen.

Ranskassa kilpailukykyyn satsataan laskemalla yritysverotusta

Kilpailukyvyn parantamiseksi yritysverotusta lasketaan 20 miljardin edestä. Sillä tähdätään myös vakavasti uhkaavien konkurssien välttämiseen. Sen sijaan muuhun verotukseen ei kosketa, eli Ranska ei seuraa naapurimaan Saksan esimerkkiä alvin eli arvonlisäveron alentamisessa.

Siinä missä säästäväisten saksalaisten talous on vientivetoista, Ranskan talous on tottunut pyörimään korkean kotimaisen kulutuksen ansiosta. Koronavirus on kuitenkin tehnyt ranskalaisistakin varovaisia, ja sukanvarteen on nyt kertynyt kymmeniä miljardeja euroja.

Nyt hallitukselle olisi siis elintärkeää, että sen toimenpiteet palauttaisivat kansalaisten luottavaisuuden tulevaisuuteen ja saisi heidät taas pistämään rahat pyörimään entiseen malliin.

Ranskassa vihreää innovointia ei unohdettu

Talouselämän ja koko muunkin elämän vihertämiseksi Ranska satsaa päästöttömään liikennöintiin, rakennusten lämpöeristyksen parantamiseen, vihreään innovointiin teollisuudessa sekä maaperän tervehdyttämiseen maataloudessa.  

Liikkumisen vihertämisessä satsataan päästöttömien autojen ja lentokoneiden kehittämiseen, ja infrastruktuurissa panostetaan aina vain enemmän rautateihin, joissa Ranska luotijunineen on ollut vuosikymmeniä edelläkävijä.

Nyt halutaan myös tehdä vanhasta uutta eli palauttaa vanhoja pienempiä ratoja samoin kuin yöjunaliikennettä. Tavoitteena on myös viimein päästä sanoista tekoihin rahdin siirtämiseksi maanteiltä rautateille. 

Kolme vuosikymmentä kestäneen globalisaation jälkeen Ranska pyrkii nyt myös strategisen teollisuuden palauttamiseen kotimaahan kansallisen riippumattomuuden nimissä. Muun muassa lääke- ja suojavarusteteollisuus ovat jo päässeet palaamisoperaation alkuun. Lisäksi panostetaan entistä vahvemmin digitalisaatioon.

Keltaliivien maassa työttömyyden laskeminen avainasemassa

Keltaliivien maassa sosiaalinen koheesio ja varsinkin työttömyyden laskeminen ovat avainasemassa. Joka vuosi maan työmarkkinoille tulee 650 000 nuorta, ja nyt tähdätään varsinkin heidän lisä- ja täsmäkoulutukseensa tulevaisuuden aloille.

Ennen koronavirusta hyvään vauhtiin päässyt työttömyyden lasku on nimittäin kääntynyt taas vaarallisesti nousuun. Pandemiasta oppineena Ranska panostaa lisäksi hoitoalan koulutukseen ja investoi sairaaloihin ja niiden varustamiseen.

Mutta kuka lopulta tietää, riittävätkö nämä toimet ja ovatko ne oikeita? Vai onko Ranska taas tekemässä liian vähän liian myöhään ja liian hajautetusti niin kuin se teki aikoinaan finanssikriisin jälkeen?

Saksaan verrattuna Ranskan suuri elvytyspaketti on pieni, vaikka pääministeri Castex painottaa, että potti on Euroopan suurimpia maan talouden kokoon suhteutettuna.

Ranskan yksi suurimmista korona-ajan talouskärsijöistä

Ennen kaikkea Ranskalla ei ole nyt varaa erehtyä, vaan sen on saatava rapautunut kilpailukykynsä kuntoon ja kansan yhtenäisyys edes jossain määrin takaisin, jos se haluaa pysyä Saksan kelkassa.

Maan tämän syksyn tilanne on kuitenkin vaikea. Britannian ohella Ranskan talous on kärsinyt eniten koronaviruksen vaikutuksista. Likainen tusina on kummitellut sen luvuissa kesästä lähtien: bruttokansantuote on laskenut 12 prosenttia, työttömyys on noussut 12 prosenttiin ja valtionvelka 120 prosenttiin BKT:sta.

Siinä, missä OECD-maiden taloudet supistuivat koronaviruksen takia 9,8 prosenttia, Ranskan talous supistui 13,8 prosenttia.

Ulkomaankaupan vaje on kasvanut kuukausi kuukaudelta. Maan valtava matkailuteollisuuskaan ei lähde edelleenkään lentoon tiukkojen kieltojen ja rajoitusten takia, jotka on ollut pakko palauttaa, kun ranskalaisten ote herpaantui kohtalokkain seurauksin lomalle päästyä elokuussa.

Pelättävissä on suuri konkurssiaalto tänä syksynä.

Pitkän aikavälin seuraukset uhkaavat myös olla kovat, sillä talouselämä tuskin palaa pandemiaa edeltävän ajan tasolle ennen kuin aikaisintaan vuonna 2023, ja se tietää varmaa ostovoiman laskua. Silloin yksityissektorin pelätään supistuvan vain yhteen kolmasosaan taloudesta, mikä puolestaan tietää investointien ja innovaatioiden laskua.

Pessimistit pelkäävät noidankehää, joka vetää Ranskan lopullisesti heikon kilpailukyvyn velkaantuneiden etelän maiden joukkoon – johon se ei itse tietenkään katso kuuluvansa.

EU:n elvytyspaketin sopu edellytti sitä, että kaikkien jäsenmaiden elvytyspaketit on tuotava syynättäviksi Brysseliin.

Nähtäväksi jää, miten Ranskan elvytyspaketin siinä syynissä vielä käy.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja