Ranskan juuri julkistettu 100 miljardin euron suuri elvytyspaketti on kolmiosainen: Panostuksen perusteella kärjessä on Suomessakin peräänkuulutettu kilpailukyvyn kohottaminen, toisena tulee läpi koko paketin punaisena lankana kulkeva siirtyminen vihreään talouteen ja kolmantena työllisyyden kohottaminen. Mutta ovatko toimet riittävät ja varmasti oikein kohdennetut, siitä käydään Ranskassakin kiivasta keskustelua, kirjoittaa Helena Petäistö kommentissaan.
Elvytyspaketin 100 miljardia euroa on noin neljä prosenttia Ranskan bruttokansantuotteesta ja kolme kertaa suurempi kuin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeinen elvytyspaketti.
Potti on tarkoitettu kahdelle ensi vuodelle päämääränään palauttaa maa talouskasvun tielle ja luoda pääministeri Jean Castexin mukaan 17 000 uutta työpaikkaa kahdessa vuodessa.
Ranskahan on tähän mennessä menettänyt koronaviruksen takia 600 000 työpaikkaa takia ennen kaikkea matkailu- ja ilmailuteollisuudessa siitäkin huolimatta, että hallitus panosti heti nopeasti ja runsaasti konkurssien välttämiseksi ja työpaikkojen säilyttämiseksi.
Tästä Ranskan nyt ilmoittamasta potista 40 prosenttia tulee EU:n elvytyspaketista. Koko paketti jakautuu kolmeen pääkohteeseen: 35 miljardia euroa maan kilpailukyvyn parantamiseen, 30 miljardia vihreään talouteen siirtymiseen ja 25 miljardia työllisyyden nostamiseen.
Ranskassa kilpailukykyyn satsataan laskemalla yritysverotusta
Kilpailukyvyn parantamiseksi yritysverotusta lasketaan 20 miljardin edestä. Sillä tähdätään myös vakavasti uhkaavien konkurssien välttämiseen. Sen sijaan muuhun verotukseen ei kosketa, eli Ranska ei seuraa naapurimaan Saksan esimerkkiä alvin eli arvonlisäveron alentamisessa.