Helena Petäistön kolumni: Puola voi kostaa EU:lle brexitiäkin kivuliaimmilla tavoilla – eikä sillä ole aikomustakaan erota

Puolan toiminta voi aiheuttaa EU:lle vielä enemmän päänsärkyä kuin brexit, kirjoittaa MTV Uutisten kolumnisti Helena Petäistö.

Mitä tehdä klubin jäsenelle, joka ei aio noudattaa klubin sääntöjä, mutta ei aio myöskään erota siitä? Hankalaksi heittäytyneen Puolan pysyminen Euroopan Unionissa saattaa vielä aiheuttaa EU:lle enemmän päänsärkyä kuin Britannian ero EU:sta. Varsinkin, kun usein väläytelty rahahanojen sulkeminen ei todennäköisesti toisikaan toivottua tulosta, pikemminkin päinvastoin.

Ranskan entinen Eurooppa-ministeri ja EU-komissaari Pierre Moscovici, jonka sukujuurista löytyy puolalaisverta, varoitti jo aikoinaan unionin itälaajentumisen yhteydessä vuonna 2004: "Saatte vielä nähdä, Puolasta EU saa toisen yhtä hankalan jäsenmaan kuin Ranska!" Eipä hän siinä nähtävästi paljon erehtynytkään.

Vaikka Puolan kansalaisista peräti 85 prosenttia on innokkaita EU:n kannattajia, on maa ollut piikkinä EU:n lihassa aina siitä lähtien, kun Kaczinskyn änkyräveljesten johtama umpivanhoillinen Laki ja oikeus -puolue nousi valtaan seitsemän vuotta sitten. Identtisistä kaksoisveljeksistä on enää jäljellä vain toinen, Jaroslaw, ja vaikka hän johtaa vain puoluetta eikä hallitusta, pitää hän tiukasti vallan naruja käsissään ja vetää niillä häpeämättä linjaansa, joka lietsoo EU-vastaisuutta omien sisäpoliittisten pyrkimyksiensä saavuttamiseksi.

EU-komissio ja Puola ovat käyneet vuosien varrella monia katkeria taisteluja. Aivan ensimmäinen niistä koski maahanmuuttajia, yksi viimeisimmistä seksuaalivähemmistön oikeuksia, mutta suurin, hankalin ja keskeisin koskee oikeusvaltioperiaatetta, ja sitä käydään nyt.

Laki ja oikeus -puolueen vallan aikana on nähty Puolan oikeuslaitoksen riippumattomuuden mureneminen samoin kuin naisten ja seksuaalivähemmistön oikeuksien polkeminen. Puola on jopa eronnut vuonna 2011 solmitusta naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastustavasta Istanbulin sopimuksesta. Äärimmäisen tiukat aborttilait ajavat epätoivoisia naisia Saksaan. Myöskään lehdistönvapaus ei ole enää toiminut vuodesta 2015 lähtien. Hallitus saa nykyään nimittää julkisesti rahoitettujen radio- ja tv-kanavien johtajat, ja satoja toimittajia on erotettu.

EU-komissio on jo vuosikaudet ajanut käärmettä pyssyyn yrityksissään saada Puola noudattamaan oikeusvaltioperiaatteita – turhaan.  Mutta kun Puolan perustuslakituomioistuimen puheenjohtaja Julia Przylebska luki tuomioistuimen tuoreen päätöksen tämän kuun 7. päivänä, oli se avoin sodanjulistus EU:lle. Linjauksen mukaan osa EU:n perussopimusartikloista on Puolan perustuslain vastaisia, toisin sanoen EU-lainsäädännön ensisijaisuus ei olekaan enää voimassa Puolassa, vaikka maa on siihen unioniin liittyessään sitoutunut.

Jos kaikilla jäsenmailla ei ole ylimpänä noudatettavanaan samoja lakeja, murtuu maiden keskinäinen luottamus ja sen mukana mahdollisuus yhteistyöhön unionissa.

"Te olette Pinokkio! Jo 40 minuutin ajan Te olette hukuttanut meidät valheisiin," tuskastui eräs meppi EU-parlamentin viime viikon poikkeuksellisen äänekkäässä täysistunnossa Strasbourgissa, jonne Puolan pääministeri Mateusz Morswiecki oli tullut esittämään omia näkemyksiään. "Te olette unissakävelijä, joka taluttaa Puolaa kohti EU:n ulko-ovea", hermostui toinen. Luxemburgilaismeppi puolestaan viittasi Euroopan historian synkimpiin hetkiin: "Historiamme suurimmat draamat ovat aina saaneet alkunsa siitä, kun vahvemman laki on noussut lakien yläpuolelle."

Juttu jatkuu videon jälkeen.

4:19
Katso myös: Voiko Puolan ero EU:sta toteutua oikeasti?

Yli 100 000 puolalaista ryntäsi viime kuussa osoittamaan mieltään ”Polexitiä” eli pelkäämäänsä EU-eroa vastaan. Tosiasia on, ettei EU:sta voi erottaa jäsenmaata ilman sen omaa pyyntöä – ja sitähän ei unionin suurimpiin nettosaajiin kuuluva Puola suin surminkaan tee. EU:n jäsenenä Puola on saanut kokea yhden koko maailman taloushistorian pisimmistä nousukausista.

EU-komissiolla on siis ratkaistavanaan äärimmäisen vaikea ja monimutkainen ongelma heti Brexitin jälkeen. Molemmissa tapauksissa suuri hallituspuolue on halunnut puskea maata ulos unionista ennen kaikkea rauhoittaakseen puolueensa EU-vastaista ääripäätä. Mutta ero on siinä, että päinvastoin kuin Britannia Puola on EU:n nettosaaja ja sen kansa yksi EU:n innokkaimmista kannattajista. Näinhän ei ollut Britanniassa, ja se lähti omille teilleen.

Hollannin tavoin Suomi vaatii tiukasti rahahanojen sulkemista niin kauan kuin Puola ei palaa ruotuun. Komissio ei olekaan vielä hyväksynyt Puolan esittämää elvytysohjelmaa, jolla se lunastaisi 36 miljardin euron osuutensa unionin yhteisestä elvytyspaketista. Myös muut tuet voisivat tulla karsinnan kohteiksi.

Mutta jos EU-rahaa ei tipu, kivihiilestä riippuvainen Puola uhkaa nyt sanoutua irti unionin vihertämissopimuksesta. Se uhkaa myös viedä Saksan EU:n tuomioistuimen eteen sillä perusteella, että siinä missä Puolan perustuslakituomioistuimen tuomareiden vaihtoja pidetään poliittisesti motivoituneina ja epäilyttävinä ja niitä tutkitaan, Saksan vastaaville tuomarivaihdoksille pitäisi tehdä samoin.

Pysyessään tiukasti unionin jäsenenä, Puola uhkaa nyt estää EU:n päätöksentekoa käyttämällä veto-oikeuttaan. Jos rahahanat suljetaan, Puola istuu taatusti pöydässä kuin tatti ja vastustaa kaikkea.

Ranskan Moscovici saattoi olla pahuksen oikeassa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja