Opettajilla on kiireiset viikot meneillään. Kouluvuosi päättyy pian, juhlasalissa lauletaan suvivirttä ja oppilaille ojennetaan todistukset.
Yhä useammassa koulussa on siirrytty sanalliseen todistukseen perinteisen numerotodistuksen sijaan.
Opetusneuvos Erja Vitikka opetushallituksesta kertoo, että tällä hetkellä ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni alakoulu koko maassa on lopettanut numeroiden antamisen kokonaan tai osittain.
Perusopetusasetus vuodelta 1998 määrittää sen, että todistus on annettava keväällä, mutta mahdollistaa sanallisen tai numeroarvioinnin käytön 1-7 -luokilla.
Kunnat voivat päättää siis itse, annetaanko sen kouluissa numero- vai sanallinen todistus. Ainoa poikkeus on se, että vuosiluokilla 8 ja 9 on annettava numerotodistus.
Arviointia halutaan kehittää
Miksi sitten moni koulu on luopunut numeraalisesta arvostelusta?
Vitikan mukaan yksi syy lienee se, että arviointi on noussut yhdeksi keskeisimmäksi kehittämisteemaksi vastikään toteutetussa opetusssuunnitelmauudistuksessa.
Opetushallitus avasi vuonna 2014 opetussuunnitelman perusteissa yksityiskohtaisemmin oppilaan arviointia lainsäädännön mukaisesti ja tämä on Vitikan mukaan pistänyt liikkeelle kunnissa keskustelua arvioinnin uudistamisesta.
– En puhuisi buumista, mutta teemme parhaillaan opetussuunnitelmauudistuksen seurantaa, jonka myötä tarkastelemme myös, missä muodoissa arviointi annetaan eri kunnissa.
Jyväskylä on luopunut numeroiden antamisesta kokonaan ala-asteella. 7-9 luokalla todistukseen tulevat numerot, mutta myös sanallinen arviointi.
Joensuussa sanallisen todistuksen saavat 1-3 luokkalaiset ja nelosella oppilaan käteen annetaan ensimmäisen kerran numerotodistus.
Helsingissä taas arviointi on aina sanallista vuosiluokilla 1-2 ja vuosiluokilla 3-7 arviointi voi olla sanallista tai numeraalista tai näiden yhdistelmää.
– Moni koulu Helsingissä antaa sanallisen arvioinnin myös kolmos-, nelos- ja viitosluokalla, mutta antavat sitten numeroarvioinnin vuosiluokalla 6, vs. opetuspäällikkö Taina Tervonen sanoo.
Vanhemmat hämmentyneitä numeroiden katoamisesta
Muutos ei ole miellyttänyt kaikkia vanhempia eikä opettajiakaan. Vitikka kertoo, että opetushallitukseen on tullut yhteydenottoja hämmentyneiltä vanhemmilta.
– Vanhemmat ovat tottuneet omasta kouluhistoriasta siihen, että todistuksessa on numeroita. Kyllä opettajistakin osa edelleen puolustaa numeroita, Vitikka jatkaa.
MTV Uutisille asiaa kommentoineet ala-asteikäisten lasten vanhemmat olivat kuitenkin pääosin tyytyväisiä siihen, että sanalliset todistukset yleistyvät.
– Periaatteessa olen vanhanaikainen ja tykkäisin numeroarvostelusta, mutta kun mietin asiaa oman lapseni kohdalla, niin sanallinen arvio tuntuu jotenkin armollisemmalta.
– Muistan, kuinka ennen vertailtiin numeroita ja ehkä se motivoi jotenkin puurtamaan kokeisiin, että saa hyvän numeron ja keski-arvon, mutta entäs ne, joiden keskiarvo olikin vuodesta toiseen huono – varmasti vei itsetuntoa alas, kommentoi ala-asteikäisen pojan äiti.
"Peruskoulun pitäisi inspiroida oppimaan, eikö mitata osaamista"
Espoossa ala-astetta käyvän tytön äiti pitää sanallista todistusta selvästi parempana vaihtoehtona.
– Mielestäni koulutodistuksen sanallinen arviointi on selvästi parempi kuin numeerinen arviointi. Sanallinen arviointi kertoo ennen kaikkea lapselle paremmin sen missä mennään ja onko jossakin asiassa tsemppaamisen paikka.
– Se milloin siirryttäisiin pelkkään numeroarviointii on jo vähän hankalampi juttu, mutta ehkä katsoisin, että viidennen luokan jälkeen se olisi jo paikallaan. Tai se voisi olla sanallisen arvioinnin lisänä, äiti jatkaa.
Lahtelaisäiti tervehtii niin ikään ilolla sanallisia vuositodistuksia.
– Numerotodistuksesta ei selviä, kuinka voisi kehittyä tai onko jollain osa-alueella kyseessä olevassa aineessa hyvä vaikka kaikki ei sujuisikaan.
Peruskoulun kuuluisi inspiroida oppimaan, ei mitata osaamista. Osaaminen ilmenee arjessa selviytymisenä, josta harvoin kukaan tulee antamaan numeroa.