Numeroarvioinnit eivät ole häviämässä peruskouluista, vaikka sanalliset arvioinnit ovat tulleet vahvasti niiden rinnalle.
Merkittävä osa peruskoulujen oppilaista palaa kesälomilta torstaina, jotkut jo keskiviikkona.
Pääkaupunkiseudun kunnissa suomenkielinen opetus alkaa torstaina. Samana päivänä kouluihin palataan myös muun muassa Tampereella, Oulussa, Kuopiossa, Porissa, Lappeenrannassa, Seinäjoella, Kotkassa ja Kajaanissa.
Koulutyö aloitetaan jo keskiviikkona esimerkiksi Jyväskylässä, Rovaniemellä ja Kouvolassa.
Osassa kunnista lomaillaan vielä ensi viikkoon. Koulutyö alkaa maanantaina muun muassa Lahdessa, Vaasassa ja Kokkolassa. Tiistaina on edessä paluu koulunpenkille Turussa, Mikkelissä ja pääkaupunkiseudun ruotsinkielisissä kouluissa.
Viimeisten joukossa lomilta palataan Joensuussa, jossa koulu alkaa vasta ensi viikon keskiviikkona.
Myöhemmin alkavaa syyslukukautta kompensoidaan näissä kunnissa esimerkiksi lyhyemmällä syys- tai joululomalla.
Yläkoulujen seitsemänsillä luokilla otetaan tänä syksynä käyttöön uudet opetussuunnitelmat, joita on alakouluissa käytetty jo vuoden ajan. Ensi vuonna uusi opetussuunnitelma tulee kasiluokille ja seuraavana vuonna ysiluokille.
Monissa kouluissa otetaan tänä syksynä myös käyttöön kokeilu, jossa ensimmäisen vieraan kielen opiskelu aloitetaan jo esikoulussa tai ala-asteen ensimmäisillä luokilla.
Laki mahdollistaa numeroarvioinnin aloittamisen vasta kahdeksannella luokalla, ja viime vuonna alakouluissa käyttöön otettu uusi opetussuunnitelma korostaa jatkuvan palautteen antamista. Tämä on saanut jotkut pelkäämään, että numerot olisivat kokonaan katoamassa todistuksista.
– Sanallinen arviointi numeroiden rinnalla yleistyy. Uskoisin, että numerotkin kyllä edelleen säilyvät. Ei niistä olla valtakunnallisesti missään nimessä luopumassa, kertoo Opetushallituksen arviointikysymysten asiantuntija Erja Vitikka.
Suurin osa kouluista käyttää nykyään sanallisia ja numeroarviointeja rinnakkain. Tarkkoja lukuja ei ole, mutta Vitikan mukaan vain harva koulu aloittaa numerojen antamisen vasta kasiluokalla.
Laki antaa kunnille ja kouluille paljon liikkumavaraa arvioinnin suhteen. Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n perusopetuksen erityisasiantuntija Jaakko Salo peräänkuuluttaa realistisia käytäntöjä, sillä joidenkin koulujen käyttämä sanallisen arvioinnin malli työllistää opettajia liikaa.
– Jotkun arvioinnin käytännöt ovat olleet tosi työläitä ja epärealistisia. Jos esimerkiksi pitää viikoittain arvioida jokainen opettamansa oppilas, ja siihen menee vaikkapa 20 minuuttia oppilasta kohden, niin ei siinä opettaja enää muuta ehdi koululla tehdäkään kuin arvioida. Se ei tietenkään ole toivottavaa, Salo sanoo.
Numeroihin olisi hyvä tottua
Arviointi on kouluissa iso kokonaisuus, jolla on monta eri tehtävää. On sekä lukukausien aikana annettavaa jatkuvaa palautetta että lukuvuoden päätteeksi annettavat arviot.
Sanallisella arvioinnilla on puolensa siihen verrattuna, että oppilaan suoriutuminen tiivistetään numeeriseksi tiedoksi.
– Se avaa enemmän oppilaan osaamista ja oppimisen edistymistä. Sen kautta voi antaa monipuolisempaa tietoa, Vitikka sanoo.
Salokin näkee, että sanallisella arvioinnilla on tärkeä rooli. Numeroilla on paikkansa, vaikka ne on julkisessa keskustelussa välillä mielletty vanhanaikaiseksi arviointitavaksi.
– Sen lisäksi että arviointi on oppimista tukevaa, on se edelleen myös osaamisen tason arviointia. Perusopetuksen päättöarviointi ysiluokan päätteeksi on vain ja ainoastaan juuri osaamisen tason arviointia, siinä on samat kriteerit kaikille, Salo sanoo.
– Koska numeroarviointi siellä on oltava, niin näen hyvänä, että sitäkin harjoiteltaisiin. On vähän ongelmallista jos ensimmäiset numerot tulevat vasta kahdeksannella luokalla.
Salo muistuttaa, ettei numeroarvioinnin alkamisen tulisi tuottaa oppilaille ikäviä yllätyksiä. Sanallisella arvioinnillakin pitäisi saada realistinen kuva omasta osaamisesta.
2:06
