EU:n parlamentin varapuheenjohtaja Heidi Hautala (vihr.) toivoo Naton kutsuvan sotilasliiton ulkopuolella toistaiseksi olevat EU-maat jäsenikseen. Suomi kuuluu tähän joukkoon.
EU:n parlamentissa puhunut europarlamentaarikko ja parlamentin varapuheenjohtaja Hautala ei näe, että EU olisi pystynyt täydellä teholla puuttumaan Venäjän hyökkäykseen Ukrainaa vastaan.
– Mielestäni on selvää, ettei EU toimi koko painollaan. Nato on tässä keskeinen järjestö ja EU:ta heikentää se, että kuusi jäsenmaata on Naton ulkopuolella, Hautala puhui.
Hautalan mielestä puolueettomana pysyminen ei ole EU-maalle mahdollista.
– Jotkut näistä (Naton ulkopuolella olevista) jäsenmaista saattavat uskoa puolueettomuuteen, vaikka tosiasiat eivät puhu puolueettomuuden puolesta. Jotkut taas toivovat, että EU on muuttumassa puolustusliitoksi. Tätäkään ajatusta eivät tosiasiat tue, Hautala totesi.
– Minusta olisi tärkeätä, että Nato kutsuisi kaikki sen ulkopuolella olevat EU:n jäsenmaat jäsenikseen, Hautala jatkoi.
Suomen lisäksi Naton ulkopuolella ovat EU-maista Ruotsi, Itävalta, Malta, Irlanti ja Kypros.
Hautala viittasi puheessaan Suomessa tehtyihin mielipidemittauksiin, joissa Nato-jäsenyyden kannatus on kansan keskuudessa viime aikoina kasvanut Venäjän aggressiivisen toiminnan takia.
Nato-jäsenyyden ehtona mille tahansa hakijalle on muun muassa se, että jäsenyydelle on kyseisen valtion sisällä kannatusta niin kansan kuin kansallisen parlamentin keskuudessa. Sotilasliitto odottaa jäsenyydestä kiinnostuneiden valtioiden olevan itse aktiivisia.
Mahdollinen kutsu neuvottelemaan jäsenyydestä lisäisi todennäköisesti entisestään Nato-keskustelua Suomessa ja voisi vauhdittaa useita puolueita päivittämään mielipidettään sotilasliittoon liittymisestä.
Kovia sanktioita?
Hautala vaati myös tuntuvia rangaistuksia Venäjälle, jos sen käytös ei parane.
– Lännen on oltava tosissaan. Sanktiot on kohdistettava myös Putiniin ja hänen lähipiiriinsä väistämättä kaasu- ja ydinvoimayhteistyötä.
Hautala on pitkäaikainen meppi eli EU:n parlamentin jäsen. Hän on jo aiemmin kertonut kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.
Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin tiistaiset puheet Moskovassa Naton itälaajentumisen pysäyttämisestä ovat herättäneet Suomessa ihmetystä.
Putinin tiistaina tavannut Scholz sanoi, etteivät Ukrainan jäsenyys Natossa ja Naton "laajeneminen itään" ole ajankohtaisia asioita lähitulevaisuudessa.
On esitetty epäilyjä jopa siitä, ettei Suomella enää olisi Nato-optiota. Toisten tulkintojen mukaan Scholz viittasi itälaajentumisella vain Ukrainaan.