Hävytön kopio vai asiallinen laina? Tutkija väittää kirjailijoiden plagioineen aiempaa teosta ja Wikipediaa – "Tällainen tapaus murentaa tieteen uskottavuutta"

Pulkkinen myöntää mahdollisesti tehneensä virheitä ja olleensa huolimaton, mutta myös huomauttaa, että kappaleen alussa kerrotaan tekstin pääasiallisena lähteenä olevan Valtosen ja Valkeapään teos.

– Meidän kirjamme ei ole tarkkaan ottaen tieteellinen teos, eli ei voi myöskään vaatia tieteellistä viittaustarkkuutta. Sen pitäisi riittää, että avoimesti kerrotaan mistä tiedot ovat peräisin. Se on tehty, hän sanoo.

Taarna Valtonen on eri mieltä. Hän kertoo saaneena Tutkimuseettisen neuvottelukunnan asiantuntijalta lausunnon, jonka mukaan tietokirjaan kirjoittavaa tutkijaa koskevat samat eettisen säännöt kuin tieteellistä tekstiä kirjoittavaa tutkijaa. 

Käytti raakatekstinä

Pulkkinen kertoo lukeneensa Valkeapään ja Valtosen teoksen ennen kappaleen kirjoittamista.

– Sieltä on varmasti tarttunut nasevia ilmaisuja, jotka siirtyivät tähän tekstiin, Pulkkinen sanoo.

Pulkkisen mukaan hän on kirjoittaessaan käyttänyt Nils-Aslak Valkeapäästä kertovaa Wikipedia-artikkelia tekstin raakapohjana. Sitä on ollut tarkoitus pilkkoa, muokata ja täydentää muilla lähteillä siten, että teksti olisi orgaanisesti Pulkkisen kirjoittamaa.

– On käynyt ilmeisesti niin, että sinne on jäänyt liikaa alkuperäisestä tekstistä olevia muotoja, Pulkkinen kertoo.

Myös kuvia kopioitu

Tutkijatohtori Taarna Valtosen mukaan johdantokappaleeseen on lisäksi kolme skannattu kolme kuvaa heidän teoksestaan.

Kuvien joukossa on otos, jonka omistaa yksityistaho. Valtonen ja Valkeapää olivat sopineet kuvanhaltijan kanssa, että sitä käytetään vain heidän teoksessaan.

– Olemme tämän takia osittain menettäneet luottamuksen saamelaisperheen kanssa, jolta olemme tämän kuvan saaneet, hän kertoo.

Kuvakaappaus Helsingin ja Lapin yliopistoille tehdyn ilmoituksen liitteestä.Taarna Valtonen

Kustantaja pahoittelee

Suomalaisen kirjallisuuden seuran kustannusjohtaja Tero Norkolan mukaan kuva on tieteellisen kuvasitaattioikeuden alaisia, ja täten tekijänoikeuslain mukaisesti julkaistu.

– Se on suomalaisten tiedejulkaisujen normaali käytäntö. Jos kuva on aikaisemmin julkaistu toisessa teoksessa, sen saa julkaista tutkimuksellisessa teoksessa uudelleen, Norkola sanoo.

Ylipäätään Norkola pahoittelee tapahtuneita virheitä. Norkola sanoo, että artikkelin alussa viitattiin lähteenä käytettyyn tietokirjaan, mutta turhan epätäsmällisesti.

– Tekstin faktat tarkistutettiin, mutta tämä jäi huomaamatta, hän sanoo. 

– Olemme pahoillamme näistä puutteellisuuksista ja virheistä. Pyydämme anteeksi asianomaisilta. Korjaamme virheet seuraavaan painokseen, Norkola toteaa. 

Valtonen eri mieltä

Tutkijatohtori Valtosen mukaan kuvia ei koske tieteellinen sitaattioikeus. Hänen mukaansa sitaattioikeuden määritelmä ei täyty, koska kuvia ei käsitellä tekstissä, ja koska kuvia on muutettu rajaamalla. Lisäksi hänen mukaansa otokset on skannattu teoksesta, joka on tekijänoikeuslain alainen.

Valtonen kuvailee olevansa hyvin pettynyt ja surullinen koko tapauksesta.

– Tämä koskee laajemmin kaikkia tutkijoita. Jokainen tällainen tapaus murentaa tieteen uskottavuutta, Valtonen kertoo.

Pulkkinen toivoo malttia

Tekstiplagiaatista epäilty Pulkkinen pahoittelee tapahtunutta, ja myöntää, että on saattanut tehdä virheitä. Hän toivoo kuitenkin malttia sosiaalisessa mediassa käytävään keskusteluun.

Hän muistuttaa, että tapauksesta on tehty ilmoitukset yliopistoille.

– Miksi ei voida odottaa lausuntoa ja päätöstä ennen somelynkkausta, Pulkkinen kysyy.