Kun virka-aika torstaina päättyy, pitäisi Suomen hävittäjähankinnan valmistelijoilla olla kädessään ratkaisukeskeiset vastaukset viideltä eri hävittäjävalmistajalta. Alustavassa tarjouspyynnössä Hornetien seuraajaehdokkailta ei ole kyselty niinkään koneen ja tiettyjen aseiden perään. Sen sijaan heille on kuvattu toimintaympäristöjä ja uhkia.
– Sitten kysytään, että miten te omassa ratkaisussanne selvitätte tämän tilanteen, kertoo Ilmavoimien HX-hankepäällikkö, eversti Juha-Pekka Keränen.
Eri skenaarioissa pitää kyetä tuhoamaan vihollisen toimintakykyjä mutta tärkeää on myös selviytyä itse.
– Meillä on kallis järjestelmä, ei voida vain mennä ilmaan kuolemaan, Keränen tiivisti Horet-seuraajahankkeen mediatilaisuudessa.
Ilmavoimien komentajan, kenraalimajuri Sampo Eskelisen mukaan vastausten saavuttua alkaa niiden todentaminen: vastaavatko tarjoajat asetettuihin vaatimuksiin ja pysytäänkö palaset sovittamaan suomalaiseen puolustusjärjestelmään.
Arvioinnin ja valmistajien kanssa käytävän neuvottelun perusteella voidaan tehdä alkusyksystä uusi, tarkennettu tarjouspyyntö.
Koneet muuttuvat koko ajan
Keräsen mukaan ensi vuoden keväälle on suunnitteilla erityinen todentamistapahtuma, jossa jokaista hävittäjäehdokasta konkreettisesti testataan kahden viikon ajan Suomen oloissa maassa ja ilmassa. Koelennolla ohjaimiin ei tosin välttämättä tartu suomalaispilotti.
– Mielellämme tietysti se nähtäisiin, mutta ymmärrämme rajoitukset, Keränen sanoo.
Hänen mukaansa ehdokkaille pyritään rakentamaan sellainen "testirata", jossa koneiden vertaaminen toisiinsa on mahdollista.
Hävittäjähankintaan oman mausteensa tuo se, että siinä arvioidaan koko ajan kehittyvään kohdetta. Eskelisen mukaan ensi keväänä koelennettävät koneet eivät ole enää samanlaisia, kuin koneet juuri nyt. Ensimmäisenä Suomeen 2025 tulevat koneet ovat jälleen kehittyneet uudenlaisiksi.
– Meidän on kyettävä nyt arvioimaan ja ennustamaan, kuinka luotettava (koneiden) toimittaja on, Eskelinen kuvaa urakkaa.
Suomi ei voi olla ainoa käyttäjä 2060-luvulla
Uuden monitoimihävittäjän pitäisi olla käytössä 30 vuotta. Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtajan Lauri Purasen mukaan vaatimus on todella kova, kun "ensilinjan hävittäjäksi" tarkoitetun koneen huolto ja kehittymismahdollisuudet pitää taata.
– Suomessa tämä tarkoittaa sitä, että pienellä maalla pitää olla silloin 2060-luvulla joku toinen maa, iso maa, käyttämässä sitä samaa konetta, Puranen havainnollistaa.
Suomi on myös asettanut valmistajille numeroina määritellyt salaiset vaatimukset siitä, kuinka pitkään uusilla koneilla pitää voida toimia, vaikka kaikki huoltoyhteydet maahan olisivat poikki. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja Kari Renko ei ole vielä törmännyt sellaiseen järjestelmään, joka olisi niin riippuvain toisesta valtiosta tai valmistajasta, ettei sitä saataisi itsenäisesti ilmaan.
– Toisaalta täydellistä itsenäisyyttäkään ei ole. Kun puhutaan 30 vuoden käyttöiästä niin aina on jonkinlainen strateginen riippuvuus siihen toimittajaan, insinöörikenraalimajuri Renko sanoo.