Hornet-hävittäjien seuraajahankkeen viisi kilpailijaa jättävät lopulliset tarjouksensa Suomelle viimeistään ensi perjantaina. Sen jälkeen tarjoukset arvioidaan huolellisesti kaikkien päätösalueiden osalta. Ratkaisevaan sotilaallisen suorituskyvyn arviointiin päästäkseen ehdokkaiden on läpäistävä kustannuksille, huoltovarmuudelle ja teolliselle yhteistyölle asetetut vaatimukset.
Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen toivoo kaikkien viiden ehdokkaan selviävän suorituskyvyt pisteyttävään sotapeliin saakka. Tähän HX-hankkeessa on pyritty tukemalla tarjoajia ymmärtämään Suomen vaatimuksia.
Mutta kaikki viisi eivät siis välttämättä pääse mukaan lopulliseen vertailuun?
– Mahdollisesti. Mekään emme vielä sitä tiedä. Jos joku ei pääse, niin se on ehkä meille enemmänkin yllätys, että niin käy, Puranen muotoilee STT:n haastattelussa.
– Sehän olisi meidän kannalta huono asia, jos jokin ehdokas, jolla on merkittäviä suorituskykyjä, tippuu pois, hän jatkaa.
Suomen kynnysvaatimuksista selviytymiseen uskovat ilmeisesti myös kaikki viisi tarjoajaa, koska ne ovat pysytelleet mukana työläässä ja kalliissa kilpailussa. Nyt neuvotteluja ei enää käydä. Purasen mukaan Suomesta voidaan ottaa yhteyttä, jos jotain osaa tarjoajan vastauksesta ei ymmärretä.
– He saavat avata vastaustaan siltä osin, mutta eivät enää täydentää sitä, Puranen selvittää.
Arviointiprosessin tuloksista ei kerrota
Sotilaallisen suorituskyvyn arviointi koostuu kahdesta osasta: suorituskyky vuosina 2025 ja 2030 sekä järjestelmän kehityspotentiaali vuoteen 2060 saakka. Ensiksi mainittuja kahta vuotta selittää se, että vuoden 2025 suorituskykyjä on pystytty todentamaan koelennoilla ja simulaattoreissa. Vuoden 2030 osalta kyse on arviosta siitä, mitä uusia suorituskykyjä Suomelle myytäviin koneisiin on siihen mennessä tulossa.
Lopullisten tarjousten vastaanottamista seuraavan arviointivaihteen tuloksista ei aiota Purasen mukaan kertoa julkisuuteen. Sitä ei siis esimerkiksi kuulla, jos jokin kilpailijoista putoaa pois jo ennen suorituskykyjen arviointia ja vertailua.
Sama käytäntö jatkuu lopulliseen päätöksentekoon saakka. Hävinneiden ehdokkaiden keskinäisestä järjestyksestä ei ole tarkoitus Purasen mukaan avautua.
Loppuvuodesta valituksi tulleen vaihtoehdon paremmuutta Suomelle sen sijaan aiotaan perustella, mutta kuinka laajasti?
– Rehellisesti sanottuna emme vielä tiedä tarkasti, miten paljon voimme avata arvioinnin tuloksia julkisuuteen. Poliittinen johto tulee toki jatkossakin saamaan kaiken tarvitsemansa tiedon päätöksentekonsa tueksi. Tahtotila on, että myös kansalle pitää perustella, miksi päädyttiin juuri tähän, Puranen sanoo.
Perusteita kootaan joka tapauksessa valtioneuvostolle päätöksen tueksi laadittavaan perustelumuistoon. Poliittisten päättäjien harkintaan taas kuuluu päätöksen turvallisuuspoliittisen ulottuvuuden pohdinta.
Vappuaattoon mennessä lisää tietoa tarjouksista
Suomalaiset eivät tietenkään voi estää hävinneitä ehdokkaita kommentoimasta omaa kohtaloaan. Maailmalta on varottavia esimerkkejä hävittäjäkilpailun ratkeamista seuranneista jälkipuheista ja riidoista
Puranen uskoo alusta asti tasapuolisuuteen pyrkineen HX-hankkeen väistävän nämä ongelmat.
– Uskon, että me ollaan puhtaalla pöydällä, kun tulos tulee ulos. Sen haastaminen on kyllä aika vaikeata, Puranen ennustaa.
Jotain lisätietoa hävittäjistä kiinnostuneille on luvassa viimeistään vappuaattona lopullisten tarjousten jättämisen jälkeen. Tuolloin tarjoajat saavat – halutessaan – kertoa HX-hankkeen kanssa sovittuja tietoja tarjoustensa sisällöstä.
Luvassa lienee muun muassa tietoa tarjottavien koneiden määristä sekä jotain tarjouksiin liittyvästä teollisesta yhteistyöstä. Myös koneiden mukana tarjottavista aseista on lupa kertoa nimiä, mutta ei määriä.
Purasen mukaan julkisuuden mittapuuna on tasapuolisuuden vuoksi Yhdysvaltain käytäntö. Siellä kongressille tehdyn ilmoituksen yhteydessä julkistettiin jo viime lokakuussa kahden amerikkalaisen ehdokkaan osalta tieto siitä, kuinka paljon koneita ja aseita Suomelle on lupa myydä.
Puranen muistuttaa, että Yhdysvaltain ilmoituksessa oli kyse myyntiluvan enimmäismääristä – ei siitä, paljonko Suomi on aikeissa ostaa.
Koronarokotuksissa ei haluta etuilla
Lopullisten tarjousten arvioinnissa ja suorituskykyjen vertailussa on edessä mittava työ. Purasen mukaan ehdokkaiden sotilaallista suorituskykyä ja venymistä muihin vaatimuksiin on jo alustavasti arvioitu aiemmin muun muassa HX-Challenge-tapahtuman yhteydessä.
– Mutta minkäänlaista vertailua ehdokkaiden välillä ei ole tehty, ei millään tasolla. Jokaista on käsitelty erikseen, Puranen vakuuttaa.
Koronapandemia ehti jo aiheuttaa HX-hankkeeseen muutaman kuukauden viivästyksen. Koronan muodostama uhka ei ole täysin ohi, vaikka kansainvälisestä neuvotteluvaiheesta on siirrytty arviointityöhön Suomessa. Purasen mukaan hävittäjähankkeessa on paljon arviointiryhmiä, jotka joutuvat työskentelemään melko tiiviisti yhdessä kasvotusten.
– Meidän painajainen on tietysti se, että johonkin ryhmään iskee korona ja koko porukka joutuu eristykseen. Kyllä tässä loppuun asti joudutaan pelaamaan tosi tiukoilla säännöillä koronan suhteen, Puranen sanoo.
Hänen mukaansa hankeväki on suurelta osin melko nuorta eikä siten rokotusjärjestyksen kärkipäässä. Hävittäjähankkeen työntekijöiden rokottamisen asettamisesta etusijalle ei ole edes keskusteltu.
Viisi kilpailijaa, 10 miljardia
Suomen seuraavaksi monitoimihävittäjäksi ovat ehdolla yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon, ranskalainen Dassault Rafale, ruotsalainen Saab Gripen E/F sekä amerikkalaiset Lockheed Martin F-35A ja Boeing F/A-18 Super Hornet.
Saab tarjoaa Gripeneiden ohessa Suomelle GlobalEye-valvontakonetta, joka on muokattu Bombardierin liikesuihkukoneeseen. Boeingin tarjouksessa on puolestaan mukana Super Hornetin elektroniseen sodankäyntiin varusteltu Growler-versio.
Hävittäjähankinnan hintakatoksi on asetettu 10 miljardia euroa. HX-järjestelmän käyttökustannusten pitää puolestaan mahtua nykyisten Hornetien tavoin alle 10 prosenttiin vuotuisesta puolustusbudjetista.