Venäjänkielisen väestön määrä Suomessa jatkaa kasvuaan. Cultura-säätiön julkaisemassa selvityksessä Suomen venäjänkielisestä väestöstä käy ilmi, että vähemmistön koko kasvaa vuosittain noin 3 000 ihmisellä.
Maahanmuuton taustalla ovat usein perhesuhteet, mutta selvityksen mukaan venäjänkielisten maahanmuuton kehitystä on vaikea ennakoida. Viime aikoina esimerkiksi venäjänkielisiä opiskelijoita on tullut maahan aiempaa vähemmän, mutta kansainvälisen suojelun perusteella oleskelulupaa hakeneiden määrä on kasvanut.
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2016 lopussa venäjän äidinkielekseen väestörekisteriin ilmoittaneita oli Suomessa yhteensä yli 75 000.
Selvityksen teossa mukana ollut sosiaalipsykologi Sirkku Varjonen Helsingin yliopistosta nostaa selvityksen keskeiseksi huomioksi venäläisvähemmistön kohtalaisen näkymättömyyden suomalaisessa yhteiskunnassa. Näkymättömyys tuli esiin jo selvityksen tekovaiheessa.
– Kattavaa, laaja-alaisesti tätä ryhmää kuvaavaa tietoa on todella niukasti saatavilla, Varjonen kertoo.
Hän lisää, että kielivähemmistöksi venäjänkieliset ovat yhteiskunnallisena vaikuttajana melko hajanainen ja näkymätön ryhmä.
– Esimerkiksi äänestysaktiivisuus selvitykseen koottujen tietojen perusteella oli kaksissa edellisissä kuntavaaleissa suurin piirtein 20 prosenttia, kun taas kantaväestössä se oli noin 58 prosenttia.
Ansiotaso jää usein matalammaksi
Suomen venäjänkielinen väestö ei ole yhtenäinen joukko. Eroja on muun muassa siinä, miten hyvin venäjänkieliset maahanmuuttajat ovat kotoutuneet Suomeen. Toiset ovat kotoutuneet varsin hyvin, mutta toisille kasautuu runsaasti syrjäytymisriskejä.
Venäjänkieliselle vähemmistölle kuuluu Varjosen mukaan monella mittarilla kohtalaisen hyvää. Hän nostaa esimerkeiksi sen, että venäjänkieliset kokevat kantaväestöä vähemmän yksinäisyyttä ja tyytyväisyys elämänlaatuun on lähes samalla tasolla kuin kantaväestöllä.
Tilastotietojen valossa venäjänkielinen vähemmistö on myös hyvin koulutettua, mutta työllisyysaste on kantaväestöä matalampi. Varjonen kertoo, että myös ansiotaso jää usein matalammaksi verrattuna kantaväestöön.
– Myös ylikoulutusaste on korkeampi kuin kantaväestöllä. Eli monet ovat työllistyneet ammatteihin, joihin he ovat ikään kuin liiankin koulutettuja, Varjonen sanoo.