Julkista keskustelua viime vuosina leimannut raju vastakkainasettelu ei kerro koko totuutta suomalaisten arvoista. Tällaisen tulkinnan voi tehdä maanantaina julkaistusta Suomen Kulttuurirahaston ja ajatuspaja e2:n tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten identiteettejä.
Tutkijoiden pääviesti on, että suomalaisia yhdistävät useammat asiat kuin erottavat. Kaikilla väestöryhmillä perhe, lapsuuden kasvuolosuhteet, ystävät, äidinkieli, työ ja koulutus olivat identiteetin kannalta tärkeimmät tekijät.
Pointtinsa todistamiseksi tutkijat vertailivat kahden väestöryhmän, alle 35-vuotiaiden suurten kaupunkien keskustoissa asuvien yliopistokoulutettujen naisten sekä yli 50-vuotiaiden maaseudulla asuvien ammatillisesti koulutettujen miesten vastauksia.
Vastakkainasettelu huoletti
Suomen Kulttuurirahaston yliasiamiehen Antti Arjavan mukaan ajatus tutkimuksen tekemiseen lähti viime vuosien huolestuttavasta suuntauksesta.
– Tällä hetkellä yhteiskunnallisessa keskustelussa on tärkeämpää määritellä se, kuka vastapuoli on ja mihin ryhmään hän kuuluu, kuin se, mitä mieltä hän oikeasti on ja miksi, Arjava sanoi.
– Päätimme selvittää, onko Suomi jakautunut sillä lailla kuin julkisuuden huutelusta voisi päätellä.
Tutkimuksen kolme seuraavaa osaa julkaistaan tämän vuoden aikana.
Näillä kahdella äkkiseltään varsin erilaisella ryhmällä löytyi tilastollisesti hyvin merkitseviä eroja vain neljän muuttujan kohdalla: citynaiset korostivat enemmän koulutusta, ulkonäköä ja maailmankansalaisuutta, kun taas maaseudun miehet korostivat uskonnollisuutta.