Suomalaisen Harri Aaltosen piina jatkuu, sillä hän odottaa yhä perheensä kanssa, käännytetäänkö hänen thaimaalaisen vaimonsa aikaisemmasta liitosta saama tytär maasta. Thaimaassa 14-vuotiaalle tytölle ei taas ole tiettävästi halukasta huoltajaa.
Syynä on se, että maahanmuuttoviranomaiset katsovat perhesiteen katkenneen sillä aikaa, kun äiti asui Suomessa ja tytär Thaimaassa.
– Käännyttämispäätös on voimassa ja tytär on edelleen laittomasti maassa, Harri Aaltonen kertoo puhelimitse MTV Uutisille.
Tyttö saapui Suomeen viisumilla keväällä 2016 ollessaan 13-vuotias. Tytön oleskelulupahakemus laitettiin vireille viime vuoden elokuussa, ja hylättiin tämän vuoden toukokuussa.
Isä ei huoltaja Thaimaassa, äiti ei Suomessa
Perhe on tavoittanut tytön isän Thaimaasta puhelinhaastattelulla, ja tallennetulla videolla tämä kertoo, ettei aio huolehtia tytöstä, jos tämä Thaimaahan lähetetään.
– Isän kanta on tullut todella selväksi. Nyt tehdään varmaan niin, että marssitetaan mies Suomen suurlähetystöön, jossa hän voi jättää lausunnon liittyen uuteen oleskelulupahakemukseen, jonka olemme tehneet, Aaltonen kertoo.
Aaltosen mukaan lapsen isä ei ole Thaimaassa edes lapsen laillinen huoltaja. Isällä ei myöskään ole oikeutta tehdä lasta koskevia päätöksiä tai muutenkaan edustaa häntä.
Juridisesti äiti on yksinhuoltajana ainoa henkilö, joka voi lasta edustaa.
– Lapsella ei näytä olevan Thaimaassa huoltajaa, eikä viranomaisten mukaan Suomessakaan, joten missä huoltaja mahtaa olla? Hän taitaa tällä hetkellä olla sitten orpo, Aaltonen ihmettelee.
Käännytetäänkö lapsia ilman tietoa määränpäästä?
Käännyttämiselle on haettu yhteensä viittä täytäntöönpanokieltoa, mutta sellaista ei ole saatu.
– On sellainen kutina, ettei niitä lappuja siellä lueta, vaan päätöksiä tehdään liukuhihnalta, Aaltonen epäilee.
Nyt täytäntöönpanokieltoa ei enää haeta, vaan toivo on laitettu uuteen oleskelulupahakemukseen, jossa lapsen isän kanta tuodaan ilmi.
Aaltonen on huolissaan siitä, ettei tyttöä esimerkiksi voida vakuuttaa Suomessa, koska hänellä ei ole Suomen sosiaaliturvatunnusta. Sairaustapauksessa hoitokulut voisivat tulla hyvin kalliiksi.
Aaltosesta Maahanmuuttovirasto Migri on havainnut perhesiteen katkeamisen helpoksi perusteluksi tehdä käännytys, minkä takia virasto käyttää sitä aktiivisesti myös tilanteissa, joihin se ei sovellu. Hänestä tuntuukin, että Migri ei edes halua maahantulijoita maahan.
Aaltonen kuvailee viranomaisten uhkaamaa lapsen pakkokäännytystä pelotteluksi. Vastaavissa tapauksissa vanhemmat ovat hänen tietojensa mukaan käännyttäneet itsensäkin pois maasta lähteäkseen lapsen mukaan tilanteissa, joissa lasta ollaan lähettämässä maahan ilman turvaa.
Aaltosen perheessä tämä ei ole mahdollista, sillä perheellä on Aaltosen aiemmasta liitosta tulleiden poikien lisäksi myös yhteinen pieni tyttö.
– Olisi kiva tietää, ovatko viranomaiset oikeasti käännyttäneet Suomesta lapsia tietämättä, mihin he joutuvat, Aaltonen sanoo.
10:25
Miltä tuntuu tajuta, ettei ole tervetullut Suomeen?
Tällä hetkellä 14-vuotias tyttö käy yläkoulua. Aaltonen kiittääkin kuntaa siitä, että tytöllä on koulupaikka, vaikka laillista oikeutta oleskella maassa ei olekaan.
– Täytyy nostaa hattua sivistystoimen johtajalle siitä, että hän on ihminen, Aaltonen sanoo.
Ehkä pahimpana asiana Aaltonen pitää sitä, että hallinto-oikeuden käsittelyajat kestävät noin vuoden, muutama kuukausi suuntaan tai toiseen. Se on pitkä aika odottavalle.
– Monta kertaa olen miettinyt, miltä tytöstä mahtaa tuntua. Voi tulla 14-vuotiaalle lapselle kaikenlaisia ajatuksia, kun tajuaa, ettei ole tervetullut Suomeen, Aaltonen toteaa.