Harmaan villasukan asemaa ei horjuta mikään – myös miehet innostuneet neulomisesta

Neulontaharrastuksen suosio jatkaa kasvuaan 2:01

Suomalaiset ovat ahkeria neulojia. Harrastuksen suosio notkahti 1990-luvun lopulla, mutta vuosituhannen vaihteessa suosio kääntyi nousuun, joka jatkuu yhä.

Suomalaisten neuleosaaminen ja innostus ovat erittäin hyvällä tasolla. Olemme erityisen eteviä neulomaan sukkia.

– Meidän tehtaalta lähtee joka vuosi 10 000 000 lankakerää Suomeen. Siitä neuloisi jokaiselle suomalaiselle kahdet villasukat, kertoo Novitan toimitusjohtaja Daniela Yrjö-Koskinen.

Liki 90-vuotiaan perheyrityksen kotimaiset langat myydään pääasiassa kotimaassa, mutta vientiäkin on.

Lisäksi Suomessa myydään suuri määrä ulkomaisia neulelankoja. Neulomisen suosio on vaihdellut vuosien saatossa.

– 1990-luvun lamassa ei jaksettu neuloa kuin välttämättömin, silloin myydyin artikkelimme oli sukkalanka harmaan eri sävyissä, kuvailee toimitusjohtaja.

– Mutta uuden vuosituhannen koittaessa neulomisinnostus nosti taas päätään.

Uuteen innostukseen on monta syytä. Neuleista tuli jälleen muotia ja niitä nähtiin muotinäytöksissä. Lumilautailijapojat virkkasivat pipoja itselleen ja kavereilleen. Syntyi äijävirkkaus. Sosiaalinen media tuli ja avasi kanavan omien luomuksien esittelemiseen.

– Some oli varmasti iso tekijä siinä, että neulojien ikäprofiili nuoreni. Nyt kohderyhmä on 25–35-vuotiaat, kun ennen se oli 50+, sanoo Yrjö-Koskinen.

– Nykyään verkkosivustomme käyttäjistä noin kymmenen prosenttia on miehiä.

Prada kiinnostui suomalaisesta neuleesta 0:46

Silmukan loputtomat mahdollisuudet

Suomalaisen neulomisen perusta on aina ollut villasukka. Niitä on tarvittu ja niitä on haluttu. Perinteinen harmaa pitkävartinen saapassukka on pitänyt puolensa, vaikka sen rinnalle on ilmestynyt monia muita villasukkamalleja. Neulomisen perusidea on hyvin yksinkertainen ja ehkä juuri siksi se on ikuisesti uudistuva.

– Viimeistä sukkamallia ei kukaan koskaan keksi, sillä aina voi keksiä vielä uutta. Ainoa rajoitus on mielikuvitus, ketoo Novita-lehden päätoimittaja Erika Appelström.

Neuleen rajaton muuntautumiskyky takaa sen, että jokaisen neulelehden jokaisessa numerossa voidaan tarjota uutuuksia neulottavaksi.

– Seuraamme tarkasti kansainvälisiä trendiennusteita ja neulojapiireistä nousevia ilmiöitä. Siksi neuleuutuudet eivät seuraa tarkasti kaupoissa nähtävää muotia, kertoo Appelström.

– Aikanaan tv-kuuluttaja Irene Usvasalo toi neuleisiin glamourin. Hänen innoittamanaan monet muutkin alkoivat neuloa muhkeita neuleita, joissa oli näyttäviä kuoseja, glitteriä ja olkatoppaukset, kertoo Daniela Yrjö-Koskinen neulemaailman virtauksista.

– Uusin ilmiö on C2C-virkkaus, jota myös pikselivirkkaukseksi kutsutaan, kertoo Appelström.

Tässä virkkaustavassa suorakaiteen tai neliön muotoinen kappale virkataan nurkasta nurkkaan.

– Myös hartioilta alaspäin neulottavat villapuserot ovat nyt suosittuja, sanoo Appelström.

Neuloosi – suloinen tartunta

Neulominen on muuttunut luonteeltaan viihteellisemmäksi. Enää ei neulota pelkästään siksi, että joku tarvitsee lapaset tai sukat.

– Neulomisesta on tullut sosiaalinen tapahtuma, sanoo Yrjö-Koskinen.

Eri puolilla Suomea kokoontuukin kymmenittäin vapaamuotoisia neulomiskerhoja. Ryhmien suuri määrä tuli esiin, kun MTV Uutiset etsi sopivaa neulojaryhmää Facebookin avulla. Vaihtoehtoja oli runsaasti, kuvausryhmä päätyi Orimattilaan.

Neulomistapaamisia järjestetään käsityökaupoissa, kahviloissa, kerhotiloissa, yksityisissä kodeissa ja netissä. Kaikkia yhdistää suoranainen himo neuloa. Nämä innokkaat neulojat kutsuvatkin neulomisinnostustaan humoristisesti neuloosiksi.

MTV Uutiset tapasi joukon neulootikkoja Orimattilassa Kässäpussi-lankakaupassa. Koolla oli kymmenkunta naista, jotka alkoivat kokoontua lankakaupan suuren pöydän ääressä tammikuussa. Pian tiistaikokoontumisesta tuli tapa, jota edes kesä ei katkaissut.

Neuletyön yli on mukava jutella samaan harrastukseen vihkiytyneiden kanssa. Tapaamisissa kysytään neuvoa, pallotellaan ideoita, opetellaan uusia tekniikoita, juodaan kahvia, nauretaan ja jutellaan.

– Saan tästä mielihyvää ja pysyn järjissäni, toteaa Terttu Lappalainen neulomisesta.

Tanja Näätänen puolestaan arvelee, että neulominen on terapiaa.

– Ja kipulääkettä, sanoo Näätänen.

Lankakauppa soveltuu tapaamispaikaksi senkin vuoksi, että uuden idean iskiessä materiaalit ovat helposti hankittavissa.

Lue myös:

    Uusimmat