Kerttu Niskasen hersyvä nauru Sunstar-hotellin aulassa heijastaa hänen hiihtouransa nykyistä suuntaa. Vauhti paranee lähes startti startilta kuten maajoukkueen johtaja Matti Haavisto totesi Suomen Tour de Ski -joukkueen ennakkoarviossaan.
Kahdella edelliskaudella nauru ei ollut aina yhtä herkässä. Niskanen kehittyi Jussi Piiraisen valmennuksessa aivan arvokisamitalien tuntumaan, mutta kehityskäyrä lerpahti kaakkoon Pekka Vähäsöyringin komennossa.
Nyt vahtivuoro on avopuoliso Juho Mikkosella, Vähäsöyrinki jatkaa tukiroolissa, ja kaikkien ilme on kirkastunut.
– Hiihtäminen tuntuu nyt normaalilta, Niskanen selittää hyvää mieltään.
Ylikunto alkoi taittua viime talven ylimääräisen lepojakson jälkeen, ja tällä kaudella Niskanen on palannut tukevasti maailman kärkikymmenikköön.
– Hyvä, että kausi lähti nousuun. Alku on mennyt tasaisen hyvin, ja Tourilla tavoitteeni on jatkaa tätä tasaista suorittamista.
Se toteutui Lenzerheidessa, kun Niskanen oli yhteislähdössä kymmenes ja venyi jatkopaikkaan vapaan hiihtotavan sprintissä.
Matka on kesken
Kaikki ei silti ole aivan ennallaan, vaikka Niskanen on tuntemuksiensa ja myös testitulosten perusteella ennätysvauhdissa.
Hän saavutti menestysvuosinaan 2016–17 maailmancupissa kolme palkintosijaa ja viime keväänä yhden satunnaisen voiton kilpailussa, josta puuttui osa parhaista.
Niskasen tämän talven paras sijoitus on Davosin kuudes sija. Hän korosti, ettei se riitä, mutta hän pyrkii palkinnoille kärsivällisesti.
– Täytyy olla realisti. Kolmen kärki on nykyisin todella kova, Niskanen rauhoitteli podium-odotuksia Tour de Skin alla.
LUE MYÖS: Norjalaistähti jättää Tour de Skin kesken: "Ei mitään järkeä olla mukana ja antaa 98 prosenttia"
Maastohiihdossa mennään kovempaa kuin pari vuotta sitten, ja kärjen taso on tiivistynyt. Palkintopallilta ei löydy tilaa helposti.
– Kaikki kehittyy. Kilpailu on kovaa, Niskanen sanoo muutoksesta.
Niskanen puhuu tavoitteistaan hieman vältellen, mutta katse vahvistaa, ettei hän ole luovuttamassa. Maailman kärki kulkee kuitenkin vauhdilla, jonka tavoittaminen on työlästä ja todennäköisesti myös aikaa vievää.
Kilometrit tankissa
Niskaselta meni urastaan tavallaan tovi hukkaan, mutta toisaalta "kaikki harjoituskilometrit ovat tankissa", ja hän on rankkaa kokemusta viisaampi.
– Ennen ihmettelin, kun joku sanoi olevansa liian väsynyt. Nyt tiedän, että niinkin voi käydä, Niskanen vakavoituu kertaamaan vaikeita hetkiään.
– Väsyneenä kovemmista harjoituksista ei saa itsestään irti tarpeeksi, eikä pääse niin kovaa kuin pitäisi. Olin tosi väsynyt, hiihto oli huonoa, enkä saanut kehoon kierroksia. Kaikki meni huonosti.
Sitä hän ei aio enää kokeilla.
– Meillä oli hyvä suunnitelma, mutta ahnehdittiin liikaa. Lepopäiviä ei tullut tarpeeksi. Nyt harjoittelen lähes yhtä paljon kuin edelliskausina, mutta ohjelman rytmitys on parempi.
Ja ura jatkuu kepeämmissä tunnelmissa.
– Samalla lailla nautin onnistumisista kuin ennenkin, mutta nyt tiedän miltä tuntuu, kun hiihto ei kulje, Niskanen sanoo.