Kaliforniassa julkaistiin viime viikolla tieteellinen tutkimus, jonka lopputulema sai monet hämmästymään: kokeessa mukana olleita ihmisiä saatiin nuorennettua! Vaikka tulos on harvinaisen innostava, suomalaistutkijoille siitä herää paljon kysymyksiä.
Tuore tutkimustulos tosiaankin lupaa paljon. Tutkijaryhmä hehkuttaa saaneensa ensimmäistä kertaa tuloksia siitä, että biologista ikää saatiin laskettua tutkimukseen osallistuneilla ihmisillä.
Kaiken lisäksi ikää saatiin laskettua reippaasti, ja tutkimuksessa annetun hoidon vaikutus vain kiihtyi testijakson loppua kohti. Mitä tästä kaikesta voi päätellä?
Uskomaton tutkimustulos arvostetussa tiedejulkaisussa: Ihmistä onnistuttiin nuorentamaan jopa 2,5 vuotta
– Tutkimus on todella mielenkiintoinen, sillä kukaan ei varmaankaan uskonut, että biologinen ikä voisi vähentyä samalla kun kalenteri-ikä kasvaa, sanoo epigenetiikan asiantuntija, akatemiatutkija Miina Ollikainen Suomen molekyylilääketieteen instituutista.
– Mutta en ihan hirvittävän vahvoja johtopäätöksiä alkaisi tehdä tämän perusteella, hän jatkaa heti.
Huomiota herättäneeseen tutkimukseen osallistui yhdeksän tervettä 51-65-vuotiasta miestä, joille annettiin kasvuhormonia sekä kahta diabeteslääketä.
Kasvuhormonilla pyrittiin elvyttämään immuunijärjestelmän toimimisen kannalta olennaisen kateenkorvan kudoksia ja toimintaa, ja diabeteslääkkeillä kumoamaan kasvuhormonin mahdollisesti nostamaa diabetesriskiä.
Tutkittavat saivat lääkekoktailia vuoden ajan, jonka jälkeen heidän biologisen ikänsä tulkittiin nuortuneen keskimäärin 2,5 vuodella. Nuoreneminen kiihtyi tutkimuksen loppua kohti.
Myös koehenkilöiden immuunijärjestelmä vahvistui.
Tulokset ovat innostavia, mutta päällimmäisenä Ollikaisen mielessä on se, kuinka tieteellisesti todistusvoimainen tutkimus on. Tutkimus tehtiin vain yhdeksälle ihmiselle.
– Kyseessä oli hyvin valikoitunut joukko. He olivat ainoastaan miehiä, ja tästä puuttui kokonaan kontrolliryhmä. Emme tiedä, mitä vastaavassa tilanteessa oleville miehille olisi tapahtunut kokeen aikana ilman tätä lääkehoitoa.
Poikkeavat koehenkilöt hämmentävät
Samaa mieltä on biologista ikääntymistä tutkinut gerontologian dosentti Elina Sillanpää Helsingin yliopistosta. Hän arvostelee tutkimuksessa käytetyn koehenkilöjoukon pienuutta ja tilastollisten menetelmien tulkintoja.
– Epigeneettinen ikä määritetään satojen DNA-kohtien metyloitumisen perusteella. Siksi tämän tyyppisissä tutkimuksissa luotettavaan päättelyyn vaadittava koehenkilöjoukko on yleensä satoja tai tuhansia. Tutkimuksessa on järkevää, että tutkittavia muuttujia on vähemmän kuin koehenkilöitä, Sillanpää summaa.
Epigeneettinen ikä
– Biologinen ikä voi erota vuosissa mitattavasta, todellisesta iästä.
– Epigeneettinen kello on biokemiallinen testi, jolla voidaan mitata biologista ikää.
– Epigeneettinen ikä määritetään soluista eristetystä DNA:sta
– Testillä mitataan tiettyjä kemiallisia muutoksia DNA-tasolla, eli metylaatiota.
–Metylaatio voi muuttaa DNA:n aktiivisuutta.
Sillanpäälle herää myös epäilys tutkimustiedon laadusta, sillä kaksi tutkimuksessa ollutta henkilöä ovat epigeneettisten kellojensa mukaan jopa 17,5 ja 12,6 vuotta todellista ikäänsä nuorempia.
– Yleensä analyysistä poistetaan datan laadunvarmistuksessa näin selkeästi poikkeavat yksilöarvot. On hämmentävää, että keskiarvot ovat näin poikkeavia.
Lääke vaikutti vereen
Tutkimuksessa huomattiin kuitenkin kaikilla koehenkilöillä selvä epigeneettisen iän muutos. Jos tätä ei voi suoraan tulkita ihmisen nuorentumiseksi, niin mistä tulos sitten johtuu?
Sillanpää pitää todennäköisenä, että tutkimuksessa käytetty hormonihoito on muuttanut eri solutyyppien määrää veressä, mikä vaikuttaa arvioihin epigeneettisestä iästä. Epigeneettinen ikä määritellään soluista eristetystä DNA:sta, ja eri solutyypit poikkeavat toisistaan tuottaen erilaisia tuloksia.
– Tutkijat eivät ole kelloanalyyseissään ottaneet solutyyppien muuttumista huomioon.
Samansuuntaisen arvion tarjoaa myös Ollikainen.
– Nämä tulokset perustuvat epigeneettisiin profiileihin. Me emme tiedä, mistä kellon tikitysnopeus johtuu, onko se vanhenemisen tai nuortumisen syy tai seuraus. Tutkimuksen lopputulemassakin sanottiin, että verisolujen suhteelliset osuuden muuttuivat verenkierrossa.
– Heijastuuko biologisen ikääntymisen väheneminen siitä, että siellä on eri solupopulaatioita eri verran toisiinsa nähden. Entä onko tämä nuorentumista?
– Emme tiedä vaikuttiko hormonihoito suoraan solujen metylaatioprofiileihin, eli nuorenivatko itse solut. Näitä kahta asiaa ei pystytä tässä tutkimuksessa erottamaan toisistaan.
Immuunipuolustuksen tehostuminen valtava asia
Biologisen iän nuorentumisen lisäksi koehenkilöillä havaittiin immuunijärjestelmän tehostumista. Tämä tutkimuksen vaikutus on jäänyt vähemmälle huomiolle ainakin näin alkuun.
Mutta jos ihmisten immuunipuolustusta saataisiin lääkehoidolla "nuorennettua", olisi se lääketieteellinen läpimurto.
– Immuunipuolustuksen tehostaminen ilman merkittäviä sivuvaikutuksia olisi merkittävä tieteellinen ja kansanterveydellinen edistysaskel, Sillanpää painottaa.
Ikääntyvässä yhteiskunnassa vaikutus olisi suuri, sillä iän myötä immuunipuolustus heikkenee, ja infektiosairaudet muuttuvat vaarallisemmiksi.
Tutkimuksen perusta tieteellinen
Suomalaistutkijoiden avoimet kysymykset ovat selviä, mutta tutkimustulosten oikeasuuntaisuutta ei haluta tyrmätä – päinvastoin.
– Tutkimuksessa käytetyillä hoitomuodoilla on tieteellinen perusta ja saadut vasteet immuunipuolustukseen ovat hypoteesien mukaisia, korostaa Sillanpää.
– Jonkinlainen iäkkäiden ihmisten nuorentaminen voisi olla hyödyksi siinä, että pystyttäisiin parantamaan elämän loppupuolen laatua. Nykyään eletään aika iäkkäiksi, mutta elämänlaatu ei aina ole kauhean hyvä. Olisihan se hienoa, jos pystyttäisiin tämän tutkimuksen tavoin nuorentamaan verisolupopulaatiota, ja sitä kautta estämään ikääntymiseen liittyvien sairauksien puhkeaminen ja siten vaikuttamaan elämänlaatuun, sanoo Ollikainen.
Moni varmasti ajattelee, että saisipa itse nuorennushoitoa. Onko tämä utopiaa, voiko tällaista tapahtua meidän elinaikanamme?
"Emme edelleenkään tiedä voimmeko oikeasti nuorentua."
– Akatemiatutkija Miina Ollikainen
– Kyllä me ollaan vielä aika kaukana siitä, mutta kyllä tämä tutkimus tietysti antaa pientä viitettä siihen suuntaan, että tällaisella hormonihoidolla, diabeteslääkkeen ja D-vitamiinin yhdistelmällä voitaisiin jollain lailla nuorentaa. En kyllä kovin pitkälle vietyjä johtopäätöksiä lähtisi näistä alustavista tuloksista vetämään, sanoo Ollikainen.
– Näiden tulosten perusteella emme voi päätellä, että olisi keksitty keino nuorentaa ihmistä. Emme edelleenkään tiedä voimmeko oikeasti nuorentua. Emme ihan oikeasti vielä tiedä, mitä tämä epigeneettinen kello mittaa. Mutta onhan tämä mielenkiintoinen joskin alustava löydös!