Jopa yli tuhat suomalaislasta jonottaa yhä hampaiden oikomishoitoon ja hoidon tarpeen arviointiin suurissa kaupungeissa, kertoo hammaslääkäriseura Apollonia.
Apollonian mukaan jonotilanne vaihtelee kaupungista toiseen. Osa lapsista jonottaa hoidon tarpeen arviointiin, osa oikomishoidon aloitusta ja osa sen seurantaa.
Tilannetta hankaloittaa se, että oikomishoidossa on tärkeää oikea ajoitus, sillä hoidossa hyödynnetään lapsen kasvua.
Katso yllä oleva video: Suoristaako tiskikone hammasharjat entiseen muotoonsa? Lopputulos yllätti hammaslääkärin: "Erikoinen ja merkittävä löydös".
Hoitovelan taustalla on koronaepidemian aiheuttama hammashoidon ruuhkautuminen. Koronaepidemian alkaessa kiireetön hammashoito ajettiin monin paikoin alas.
THL:n raportin mukaan hammaslääkärikäynnit vähenivät maalis-syyskuussa koko maassa 1,3 miljoonalla käynnillä viime vuoden vastaavasta ajasta.
Hammashoidon hoitovelkaa on pyritty kirimään umpeen erimerkiksi teettämällä henkilöstöllä ilta- ja viikonlopputöitä.
Hammaslääkäriliitosta kerrotaan, etteivät potilaskäyntien määrät eivät kuitenkaan ole yltäneet vuoden takaiselle tasolle.
Se johtuu esimerkiksi siitä, että tautitilanteen vaatima suojavarustautuminen ja vaihdot vievät tavallista enemmän aikaa.
– Osassa terveyskeskuksia Suomessa on hyvinkin pitkät hoitojonot, ja siitä ei selvitä nopeasti, sanoo Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa.
Hoitotilannetta selvitettiin Hammaslääkärilehden kyselyssä loka-marraskuun vaihteessa.
Kyselyyn vastanneista johtavista hammaslääkäreistä 32 prosenttia kertoi, että hoitojonot ovat kasvaneet merkittävästi ja 54 prosenttia arvioi, että kasvua on jonkin verran.
Vain 14 prosenttia vastaajista kertoi, etteivät hoitojonot ole kasvaneet.Hoitovelkaa on varsinkin pääkaupunkiseudulla, mutta jonoja on myös muissa isommissa kaupungeissa.
Pienempien paikkakuntien tilannetta kyselyssä ei selvitetty.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
"Hammashoito on kallista"
Paras tilanne Virtomaan mukaan hammashoidossa on tälläkin hetkellä niillä, joilla on mahdollisuus käydä hoidossa yksityisellä puolella.
Hammaslääkäriliitto onkin ehdottanut Kela-korvauksien korottamista ainakin määräaikaisesti. Tällä hetkellä omavastuuosuus yksityisessä hammashoidossa runsaat 85 prosenttia, julkisella puolella luku on yli 40 prosenttia.
– Suomessa on hammashoito kallista, kun sitä vertaa muihin palveluihin, mitä kansalaiselle terveydenhuollossa tarjotaan, Virtomaa sanoo.
Virtomaa patistaisikin suomalaisia vaatimaan suun terveydenhuollon palveluja nykyistä aktiivisemmin.
Hän muistuttaa, että suun terveys on osa yleisterveyttä, joilla on yhteys moniin sairauksiin.
Säästöhöylä uhkaa
Kyselyssä näkyi myös kuntien heikkenevä taloustilanne. Vastaajien mukaan puolet terveyskeskuksista on etsinyt säästöjä suun terveydenhuollosta. Konkreettisista säästöpäätöksistä kertoi joka neljäs vastaaja.
– Tuntuu hurjalta se, että säästöjä kohdennettaisiin myös suun terveydenhuoltoon. Siellä on paljon lakisääteistä, mikä kuuluu toteuttaa. Ja henkilökunta on tosi kovilla, Virtomaa jatkaa.
Hammaslääkäreitä uuvuttaa Työterveyslaitoksen kyselyjen perusteella etenkin työn määrä: potilaita ei resurssipulan vuoksi voi hoitaa niin hyvin kuin haluaisi.
Merkittävänä asiana hoitotyön kannalta Virtomaa pitää kuitenkin sitä, ettei koronaviruksen tiedetä levinneen hammaslääkärien vastaanotolla potilaista hoitajiin tai toisinpäin.
Hammaslääkärilehden kysely lähetettiin 113 terveyskeskukseen ja siihen vastasi 73 johtavaa hammaslääkäriä.
Helsingissä jäi tekemättä 100 000 käyntiä
Pelkästään Helsingissä on jäänyt koronavirusepidemian vuoksi tältä vuodelta tekemättä noin 100 000 suun terveydenhuollon käyntiä.
Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta kerrotaan, että epidemian alkuvaiheessa siirrettiin ja peruttiin sekä aikuisten että lasten aikoja.
– Nyt olemme hoitaneet syksyn aikana pääosin ne lapset, jotka olisi pitänyt keväällä hoitaa ja tarkastaa. Kohta alamme hoitaa niitä lapsia, jotka olisi pitänyt syksyn alussa taas alkaa kutsumaan, kertoo johtava ylihammaslääkäri Sebastian Kaste Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta.
Kiireellinen ja välttämätön hammashoito on koko ajan taattu myös esimerkiksi oikomishoidossa, mutta kaikkiaan sitä annettiin vain murto-osa normaalista.
Jokaisen asiakkaan kohdalla selvitettiin, hoidetaanko heti vai voiko hoitoa lykätä turvallisemmalle ajalle.
Kasteen mukaan hammashoidon toiminta ei ole hoitomääriltään vieläkään samalla tasolla kuin ennen epidemiaa.
Tämän vuoksi henkilökunta on tehnyt lisätöitä iltaisin ja kohta alkavat lauantaityöt.
– Meillä on tiettyjä suojaustoimenpiteitä. Meillä on pidemmät hoitoajat, kysymme asiakkailta altistumisesta koronavirukselle ja suojaamme meidän henkilökuntaamme ja muita asiakkaita. Aikoja on pidentänyt esimerkiksi suupurskutteen käyttö, jolla saadaan viruksen määrää suussa vähennettyä.
Suojatoimet näyttävät tepsineen, sillä Helsingin kaupungin suun terveydenhuollossa ei ole tiedossa, että koronavirustartuntoja olisi tapahtunut henkilökunnan keskuudessa tai henkilökunnan ja asiakkaiden välillä.
Kutsu tulee aikanaan
Oikomishoidon aloituksen arviointiin pääsy ja lasten määräaikaiset hammastarkastukset lykkääntyivät Helsingissä koronasulun takia kuutisen kuukautta.
Kenenkään tarkastuksen ei silti pitäisi jäädä kokonaan tekemättä, vaan kutsun on tarkoitus tulla aikanaan.
Oikomishoitokäyntien lykkääntyminen voisi pitkittää hoidon kokonaishoitoaikaa.
Niillä, joilla hoidon aloitus ei ole edes alkanut, saattaisi viive vaikuttaa siihen, millaisia oikomislaitteita käytetään.
Ainakaan vielä ei hoitoloissa ole näkynyt, että koronavirusepidemian aiheuttamat viiveet olisivat lisänneet lasten hammasongelmia.
Kaste kuitenkin korostaa, että suun ongelmat eivät parane odottelulla. Tämän vuoksi hoitoon on yritetty löytää ensimmäisenä apua kiireesti tarvitsevat.
– Hammashoitoon on turvallista tulla. Eli jos omassa tai lapsen suussa epäilee jotain, mistä on huolissaan, olemme asiakkaita varten. Ei pidä missään nimessä jäädä tässäkään tilanteessa pois hoidosta.
Osalla lapsista paljon hammasongelmia
Lasten hampaiden kunnossa on nykyiselläänkin ollut suuria eroja. Hammaslääkäriliitosta kerrotaan, että osalla lapsista suu on terve ja osalla taas on paljon ongelmia.
– On tilanteita, että maitohammaskaries on edennyt pitkälle ja joudutaan tekemään ihan radikaalia poistosaneerausta, kertoo Hammaslääkäriliiton Virtomaa.
Maitohampaiden aikainen poistaminen taas voi aiheuttaa oikomisen tarvetta, kun maitohampaita ei ole enää pitämässä paikkaa pysyvälle hampaalle.
Virtomaan mukaan monissa kaupungeissa myös lapsille hammashoidossa tehtävän anestesiahoidon tarve on ollut kasvussa.
– Suomalaisissa lapsissa on valitettavasti paljon sitä, että harjausaktiivisuus ei ole samaa luokkaa kuin muissa Pohjoismaissa, ja suomalaiset ovat ylipäätään laiskempia harjaamaan hampaita. Tämä aikuisten antama huono esimerkki siirtyy lapsille, Virtomaa sanoo.
– Henkilökohtaisesti ajattelen, että jokaisen tulisi huolehtia omasta suuhygieniastaan ja lisäksi vanhempien tulisi katsoa tässäkin asiassa lastensa perään. Se on kustannusvaikuttavaa, kun pesee hampaansa kahdesti päivässä, käyttää siihen aikaa sen kaksi minuuttia kerralla ja kunnollista fluoritahnaa.