Hammashoidon riskiryhmässä ovat erityisesti nuoret, huono-osaiset sekä vanhukset. Ongelmille altistavat alhaiset tulot, koulutus sekä muuten heikko asema.
Eilen uutisoitiin, että yhä useampi nuori hakeutuu hoitoon vakavien hampaisiin liittyvän tulehduksen vuoksi. Turun yliopistollisen keskussairaalan Tyksin suu-ja leukakirurgi Tero Soukka kollegoineen kertoi syrjäytyneiden nuoret olevan riskiryhmässä liian myöhäisen hammashoitoon hakeutumisen osalta. Heidän mukaansa nuori putoaa helposti hammashoidon osalta tyhjän päälle kouluterveydenhuollon loppuessa.
Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteen yksikön johtaja, professori Liisa Suominen on heidän kanssaan samaa mieltä. Hänen mukaansa on erityisesti Suomen erikoisuus, että nuoret miehet eivät käy hammaslääkärissä. Hammaslääkärissä käydään monesti täysi-ikäisyyteen asti, mutta siitä alkaa monesti tauko, joka jatkuu 25-vuotiaaksi asti.
– Varusmiehillä on enemmän hoidon tarvetta kuin muilla aikuisilla, hän toteaa.
23:23
Hammashoito monelle kallis
Huonompituloiset käyvät hyvävaraisia harvemmin hammaslääkärissä. Tärkeitä tekijöitä ovat pienentyneet kelakorvaukset ja kasvaneet asiakasmaksut.
– Hinta on iso tekijä, sillä esimerkiksi 50 euron asiakasmaksu on toisille iso raha. Hammashoito maksaa, ja jos on vähän rahaa ja mahdollisesti muita sairauksia, voi suun hoito jäädä toissijaiseksi, Suominen kertoo.
Omia ongelmia voivat aiheuttaa kuntien hammashoidon jonot. Kaikilla ei ole varaa valita yksityistä hammashoitoa pitkien jonojen sijaan. Tarkastukset voivat myös jäädä, jos jonottamiseen on kyllästytty.
– Paikkakuntakohteisesti on ollut vaikeaa päästä hoitoon julkisella puolella, eikä pienimmillä paikkakunnilla edes ole yksityistä tahoa, jonne mennä.
Hammastarkastusten laiminlyönti voi kuitenkin poikia entistä pahempia ongelmia. Suun sairaudet voivat olla pitkäänkin oireettomia, ja sitten kun oireita tulee, voi hoidattavaa olla paljon.
– Kun hoito viivästyy, sitä tarvitaan taas enemmän, Suominen kertoo.
Huonot hampaat syrjäytymisuhka
Koulutuksen vaikutus näkyy Suomisen mukaansa siinä, kuinka paljon suun terveyttä arvostetaan. Vähemmän koulutetut eivät pidä suun terveyttä niin suuressa arvossa kuin koulutetummat. Tarkastukset voivat unohtua tai niistä ei välttämättä välitetä.
– Se aiheuttaa aikamoisen sosiaalisen syrjäytymisen uhan, jos hampaiden kunto on tosi huono. Kaikki eivät välitä, haiseeko henki tai miltä hampaat näyttävät hymyillessä, Suominen pohtii.
Vielä huolestuttavampi tilanne on niillä, joiden kiinnostus asioitaan kohtaan on romahtanut yleisesti. Tyksin kirurgien esille nostamat tapaukset ovat Suomisen mukaan keskussairaaloissa arkipäivää, ja potilaina on henkilöitä, joiden kiinnostus omiin asioihin ja terveyteen on romahtanut nopeasti esimerkiksi huumeiden käytön myötä.
8:40
Vanhukset jäävät ilman hoitoa
Aivan omanlaisensa haasteen tuovat ikäihmiset. Tulevaisuudessa yhä useammalla iäkkäällä on omia hampaita, joita tulisi hoitaa.
– Erityisesti maaseudun iäkkäät eivät välttämättä pääse liikkeelle ja hammashoidon piiriin. Palvelulaitoksessakaan ei välttämättä huolehdita tältä osin vanhuksen tilanteesta. Kun toimintakyky voi romahtaa nopeastikin, ei kukaan välttämättä katso suuhun, Suominen kertoo.
Suomista huolettaa sosiaali- ja terveysalan uudistuksessa pinnalla ollut valinnanvapaus. Sen myötä asiakasmaksut uhkaavat hänen mukaansa nousta, ja valinnanvapaus jäisi vähävaraisten ulottumattomiin.
– Sotemallin valinnanvapaus on aika näennäistä, jos ei ole varaa valita, hän tiivistää.
Hän onkin erityisen huolissaan vähävaraisten asemasta uudistuksessa. Sellaisten erityisryhmien kuin mielenterveyspotilaiden, iäkkäiden, kehitysvammaisten ja huono-osaisten lasten asema on hänestä otettava huomioon.
– Erityisryhmistä on pidettävä huolta, hän tiivistää.
Joka kolmas pelkää lääkäriä
Suominen kertoo, että tutkimusten mukaan joka kolmas aikuinen pelkää hammaslääkäriä ainakin jonkin verran. Tällä on vaikutusta siihen, kuinka hammaslääkäriin hakeudutaan.
– Määrä on todella iso. On joukko ihmisiä, jotka eivät käy hammastarkastuksissa ja jotka joudutaan nukuttamaan hoitojen aikana.
Hänen mukaansa on erityisesti miesten ongelma, ettei kerrota pelosta, vaikka olisi hammaslääkärin tuolissa naama valkoisena. Suominen korostaa, ettei pelkoaan kannata peitellä, vaan siitä kannattaa sanoa ääneen hammaslääkärille.
– Vaikeneminen voi aiheuttaa kierteen, jossa potilaalle tehdään juuri niitä asioita, joita hän pelkää, Suominen kertoo.