Jo ennen korona-aikaa saatiin viitteitä siitä, että kasvava osa kaupunkilaisista haluaisi asua maaseudulla. Pandemia on voinut vahvistaa haaveita maaseudulla asumisesta.
1950-luvulla Suomessa alkoi käynnistyä maaltamuutto, jonka seurauksena monet maaseutukylät hiljentyivät. Maaseudulla asuu edelleen väestöä, mutta monet pienet kylät joutuvat taistelemaan olemassaolostaan.
Joulukuussa 2019 tilanne saattoi saada uuden käänteen, kun Maaseudun Tulevaisuus ja Kantar TNS Agri julkaisivat kyselytutkimuksen tulokset. Paljastui, että noin 844 000 suomalaista haaveilee maallemuutosta.
Samankaltaisia tuloksia saatiin tämän vuoden kesäkuussa, kun Maaseutupolitiikan, Luonnonvarakeskuksen ja Maa- ja metsätalousministeriön viimeisimmän Maaseutubarometrin ensimmäinen osa julkaistiin.
Selvisi, että lähes 25 prosenttia ison kaupungin keskustassa tai laidoilla asuvista haluaisi asua maaseudulla, mutta moni ei voi. Ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla asuvat ovat Maaseutubarometrin mukaan myös tyytyväisimpiä asuinpaikkaansa.
Nuorista, alle 25-vuotiaista maaseutua pitää toiveasuinpaikkana 20 prosenttia, eli joka viides. Kun kaupunkilaiset palaavat kesälomiltaan, mieleen onkin voinut herätä korona-ajan keskellä uusia ajatuksia: pitäisikö muuttaa maalle?
Korona-aika on saattanut herättää ihmisissä uusia ajatuksia
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran ennakointi- ja strategiajohtaja Katri Vataja pitää maallemuuton yleistymistä mahdollisena.
– Jos kaupunkilaiset eivät muuttaisi maalle kokoaikaisesti, niin ainakin osittain. Jo nyt näkyy viitteitä monipaikkaisuudesta, eli siitä, että ei asuta vain yhdessä paikassa. On hyvin mahdollista, että tulevaisuudessa asutaan sekä maalla että kaupungissa, Vataja vahvistaa MTV Uutisille.
