Valtaa on jokaisella, mutta miten sitä käytetään? Valta ei aina ole näkyvää. Yhtä tärkeää kuin se, mistä puhutaan, on se, mistä ei puhuta.
"Kokemus vallankäytöstä on tunne siitä, saitko vaikuttaa asioihin vai toimittiinko sinua kohtaan väärin. Muiden valtaa voi vastustaa aktiivisesti tai passiivisesti."
– Sari Kuusela, Hyvä Paha Valta -kirjan kirjoittaja
Valta nähdään usein asiana, jota joko on tai ei ole. Valta on kuitenkin tilanteesta riippuva ominaisuus, jota jokaisella on. Esimerkiksi palaverissa kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen.
Jos kokee omaavansa valtaa, kertoo helpommin todellisen mielipiteensä ja näkee mahdollisuuksia ympärillään. Jos työpaikka on uhkia täynnä, omaa mielipidettä ei uskalla kertoa. Tällöin moni kokee itsensä uhriksi, jolla voi olla tukijoita, muttei valtaa asioihin.
Se, mistä ei puhuta
"Epäsuora valta on usein passiivista eikä tule esiin esimerkiksi niin, että esimiehelle sanoisi suoraan jostakin asiasta. Pienillä teoilla tai tekemättä jättämisillä voi osoittaa, miten vähän toista arvostaa. Näin voi toimia myös työtovereita kohtaan."
– Ann Selin, Palvelualojen ammattiliiton hallituksen puheenjohtaja
Valta ei aina ole näkyvää. Yhtä tärkeää kuin se, mistä puhutaan, on se, mistä ei puhuta.
Alaisen käyttämän kielteisen vallankäytön merkkejä voivat olla esimerkiksi juoruilu, reviiritaistelu, kuppikunnan muodostaminen, toisen työn hankaloittaminen ja pahan puhuminen.
Alaisen tulisi avata suu ja puuttua havaitsemiinsa ongelmiin, jottei tilanne pahene. Vallankäyttö voi kuitenkin rakentavan toiminnan sijaan olla sitä, että yhdelle puhutaan, toiselle ei, ja kolmatta suositaan muiden kustannuksella.
