Halonen ei pidä tärkeänä syyllisten etsimistä Etelä-Ossetiassa

Presidentti Tarja Halonen ei näytä haluavan ryhtyä erotuomariksi Venäjän ja Georgian välillä.

Hänen mielestään Etelä-Ossetian tilanteessa ei ole tärkeää mitata, kumpi on enemmän syyllinen sotaan, Georgia vai Venäjä. Kaikkein tärkeintä hänen mielestään on, että alueelle tulisi pitävä aselepo ja että alueelle saadaan humanitaarista apua.

- Olisi voinut toivoa kummaltakin toisenlaista käyttäytymistä, hän vastaa diplomaattisesti Etelä-Ossetiasta esitettyyn kysymykseen.

Se on hänen mielestään varmaa, ketkä alueella eniten ovat kärsineet. He ovat paikallisia ihmisiä. Nyt hänen mielestään tärkeintä on keskittyä tulevaisuuteen.

Halosta on julkisuudessa arvosteltu siitä, että hän ei ole liiemmin kommentoinut sotaa. Hänen mielestään tilanne on vähän sama kuin Libanonin kriisissä. Tuolloin silloinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) hoiti kriisiä ja oli yhteydessä kotimaahan. Nyt ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) on hoitanut Etelä-Ossetian tilannetta samalla tavalla ja pitänyt tiiviisti yhteyttä kotimaahan.

- En usko, että ministeri Stubbin tilanne olisi ollut parempi, jos olisin tässä kovasti laususkellut ääneen julkisuuteen, mitä tulee mieleen, hän perustelee vaitonaisuuttaan.

Vanhanen: Georgian Etyj-operaatiota vahvistettava

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan Suomen on Etyjin puheenjohtajana jatkettava ponnisteluja pitävän tulitauon aikaansaamiseksi Georgian kriisialueella.

Venäjän pitää Vanhasen mukaan nyt noudattaa sitä suunnitelmaa, johon se sitoutui tällä viikolla, ja palata kriisiä edeltävään päiväjärjestykseen.

Vanhasen mukaan pitävä tulitauko on edellytys sille, että perille saadaan humanitääristä apua. Olemassaolevaa Etyj-operaatiota on vahvistettava, ja sotilastarkkailijoiden määrää on nostettava sataan.

Pääministeri vahvistaa, että Suomi pyrkii lähettämään alueella kymmenen sotilastarkkailijaa. Heidän tehtävänään on myös olla varmistamassa avun perillemenemistä.

Vanhasen mukaan kriisin pohjalta on aihetta myös kotimaiseen keskusteluun ja siihen avautuu myös mahdollisuus tämän syksyn aikana. Kyse on lähinnä siitä, miten turvallisuusympäristön kehitys nähdään.

- Ja ainakin yksi johtopäätös on hyvin selvä - se, että nämä niin sanotut jäätyneet konflliktit Euroopan lähialueilla ja muualla maailmassa on otettava entistä vakavammin, koska niihin sisältyy tällainen piilossa oleva jännite ja mahdollisuus sotilaalliseen konfliktiin, pääministeri korostaa.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat