Hallitus tavoittelee työperusteisen maahanmuuton kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä – Keskuskauppakamari pitää esitystä liian varovaisena

Mitkä alat hyötyisivät työperäisestä maahanmuutosta? 8:50
Mitkä alat hyötyisivät työperäisestä maahanmuutosta?

Työperäisten oleskelulupien käsittelyä pyritään nopeuttamaan niin, että se kestäisi keskimäärin korkeintaan kuukauden. Hallitus esittää ulkomaalaislakiin muutoksia, joilla lupien hakemisesta ja saamisesta tulisi sujuvampaa.

Muutokset lisäisivät esimerkiksi hakuprosessin automaatiota sekä selkiyttäisivät työnantajan ja työntekijän velvollisuuksia. Lupaviranomaiset voisivat myös hyödyntää erilaisista viranomaisrekistereistä saatavia tietoja, jolloin niitä ei tarvitsisi kysyä hakijalta tai työnantajalta.

Muutokset mahdollistaisivat myös luotettavien työnantajien sertifioinnin, mikä nopeuttaisi näitä yrityksiä koskevia lupaprosesseja ja vapauttaisi resursseja muualle.

Esitys menee seuraavaksi eduskunnan käsiteltäväksi.

"Maahanmuutolla entistäkin suurempi merkitys"

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) sanoi tiedotustilaisuudessa, että muutosten taustalla on hallituksen tavoite vähintään kaksinkertaistaa työperusteinen maahanmuutto vuoteen 2030 mennessä siten, että 50  000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys toteutuu.

–  Osaajien saatavuus on eri selvityksissä tunnistettu yhdeksi suurimmista yritysten ja muiden organisaatioiden kasvun ja myös kansainvälistymisen haasteista, hän totesi.

Haatainen korosti, että maahanmuutolla ja kansainvälisten osaajien liikkuvuudella on entistäkin suurempi merkitys Suomen hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle.

–  Suomen työikäisten määrä vähenee ja väestön lisäys tapahtuu nyt maahanmuuton kautta.

Keskuskauppakamari moittii muutosesityksiä vaatimattomiksi

Keskuskauppakamari näkee esityksen olevan liian varovainen ja vaikutuksiltaan toivottua pienempi.

–  Herää kysymys, että miksi työperäisen maahanmuuton edistämistä pelätään ja jätetään yritykset kärsimään osaajapulasta, sanoi johtava asiantuntija Mikko Valtonen tiedotteessa.

Keskuskauppakamari muun muassa madaltaisi työnantajien sertifiointikriteerejä ja laskisi erityisasiantuntijoiden palkkavaatimusta.

Lue myös:

    Uusimmat