Hallitus tappelee 4 000 uudesta hoitajasta – tuore sote-raportti osoittaa, että nykyiselläkin hoitajamäärällä selvitään

1:57
Hallitus tappelee 4 000 uudesta hoitajasta.

Maanantaina julkaistun Kunnallisalan kehittämissäätiön raportin mukaan nykyinen hoitajamäärä riittäisi tulevaisuudessakin, jos vanhusten kuntoutukseen panostettaisiin huomattavasti nykyistä enemmän.

Tällöin ympärivuorokautisen raskaan hoidon tarve pienenisi, hoitajia vapautuisi muuhun hoivaan ja yhä useampi pystyisi asumaan tuettuna itsenäisesti nykyistä pidempään.

Tutkimuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2017 lopussa ympärivuorokautisessa hoidossa yli 53 000 yli 75-vuotiasta. Tämä on noin 10 prosenttia koko vanhusväestöstä.

Suuri luku johtuu asiantuntijoiden mukaan systemaattisen kuntoutuksen puutteesta.

Katseet Ruotsiin

Raportissa toivotaan, että Suomi puolittaisi prosenttinsa Ruotsin tasolle, viiden prosentin tuntumaan. Suomessa Ruotsin tasolle on yltänyt vain Etelä-Karjala.

– Meillä on kaksinkertainen määrä vanhuksia ympärivuorokautisessa hoidossa Ruotsiin verrattuna, koska palvelurakenteesta puuttuu systemaattinen kuntoutus. Palvelurakenne olisi uudistettava siten, että nykyinen järjestelmä jaettaisiin kahtia, vaatii Aalto-yliopiston emeritusprofessori Erkki Vauramo.

Palvelukortteleissa mitoitus voisi olla 0,2 hoitajaa

Tämä tarkoittaisi sitä, että raskasta ympärivuokautista palvelua olisi noin 26 500 paikkaa mitoituksella 0,7 ja toinen puolikas eli 26 300 henkilöä olisi kuntoutettu toimintakykyiseksi asumaan itsenäisesti tuettua palvelukortteissa, jolloin palvelutarve olisi noin 0,2.

– Jakamalla nykyiset resurssit uudelleen riittää nykyinen työvoima molempiin osiin, Vauramo sanoo.

Tällöin 95 prosenttia asuisi tuetusti kotonaan tai itsenäisesti palvelutalossa ja hoitajia vapautuisi kevyempään hoivaan.

– Meillä ongelma on siis se, että meillä on mennyt sekaisin raskas hoito ja tuettu asuminen. Tuetussa asumisessa ei tarvita sellaista mitoitusta kuin raskaassa hoidossa, kertoo Vauramo.

Pieni prosenttiero tarkoittaa satoja miljoonia euroja

Raportti kertoo, että jos 92 prosenttia olisi raskaan ympärivuorokautisen hoivan ulkopuolella vuonna 2040, kustannukset kasvavat nykyisestä liki 800 miljoonaa euroa vuodessa. Mikäli luku olisi 95 prosenttia, kustannukset laskisivat 200 miljoonaa euroa nykytasosta.

Avuksi professorit ehdottavat palvelukorttelijärjestelmää, joka kokoaisi vanhuksia asumaan lähekkäin. Tällaisessa asumismallissa hoitajamitoitukseksi riittäisi 0,2.

Samalla raskaassa hoidossa mitoitus voisi olla enemmänkin kuin 0,7.

Toiveena kuntoutuksen ryhtiliike

Tavoitteet eivät kuitenkaan toteudu ilman kuntoutuksen ryhtiliikettä. 

– Monelle käy valitettavasti niin, että vaikka se sairaus hoidetaan, niin kuitenkin käy niin, että siitä sairaalajaksosta alkaa sellainen alaspäinmenon kierre, toteaa Itä-Suomen yliopiston emeritusprofessori Olli-Pekka Ryynänen.

Asiantuntijoiden mukaan terveydenhuollossa, että myös sisätautipotilailla on merkittävä kuntoutustarve. 

– Keuhkokuumepotilaat tai sydänpotilaat tarvitsevat myöskin omaa kuntoutustaan ja sekin on suurelta osaltaan liikuntakyvyn ylläpitämistä ja sen palauttamista, Ryynänen kertoo. 

Nykyinen pyramidirakenne "murenee"

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on raportin mukaan syytä siirtyä nykyisestä porrastetusta toimintamallista palveluverkkoajatteluun. Professoreiden mukaan hallinnon muutos ei riitä, vaan sote-uudistuksen tulee sisältää uudenlainen tuotantorakenne, toiminnan vaikuttavuuden hallinta ja kestävä rahoitus.

– Koko sote-uudistuksen ykkösaihe ei ole maakuntarakenne eikä joku valinnanvapaus, jotka ovat sivuseikkoja verrattuna siihen, että rahoituksen ja palveluiden laadun hallinnan ongelmat tulee saada ratkaistua, sanoo Ryynänen. 

Pelkkä hallinnon muutos ei siis riitä. Mutta minkälaiseksi palvelujärjestelmä kehittyy vuoteen 2040 mennessä?

– Keskeistä on se, että tämä pyramidirakenne eli yliopistosairaala, keskussairaala, terveyskeskus, se murenee. Sote on alueellinen palveluverkko, Vauramo tiivistää.

Ahtaus lyhentää elämää

Raportti kiinnittää huomiota myös ahtauden elämää lyhentävään vaikutukseen.

Professoreiden mukaan hoiva- ja hoitorakennukset ovat niin ahtaita, että ainoaksi oleskelumuodoksi jää vuoteessa makaaminen, mikä heikentää toimintakykyä.

– Jos Suomessa on tällä hetkellä tilaa vanhusta kohti 28–32 neliötä, niin Ruotsissa ja Englannissa se on 35–42, Vauramo toteaa.

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja