Suomi elää poikkeusoloissa, ja jopa ihmisten perusoikeuksien suhteen joudutaan tekemään poikkeuksia. Sekä Uudenmaan eristäminen että ravintoloiden sulkeminen ovat kovia paloja nieltäviksi. Mitä julkisoikeuden professori sanoo kaikesta tästä?
Hallitus päätti eilen rajoittavansa Uudenmaan maakunnan ja muiden maakuntien välistä liikennettä 27. maaliskuuta alkaen.
Valmiuslakiin pohjautuva päätös on täysin poikkeuksellinen. Suomen maakuntia ei eristetty toisistaan edes sota-aikana.
Jotta päätös voi tulla voimaan, perustuslakivaliokunnan ja eduskunnan täysistunnon on vielä hyväksyttävä se.
Julkisoikeuden professori Pauli Rautiainen Tampereen yliopistosta sanoo, että asia on perustuslakivaliokunnalle "hyvin vaikea ja hyvin tärkeä". Perustuslakivaliokunnan on arvioitava nopeassa aikataulussa, ovatko päätökset perustuslain ja kansainvälisten sopimusten mukaisia.
Uusien rajoitusten on juridiikan näkökulmasta oltava sekä välttämättömiä että oikein mitoitettuja.
Välttämättömyyttä Rautiainen ei epäile – oikea mitoitus sen sijaan mietityttää.
– Herää se kysymys, onko oikeasuhteista lapioida erilleen juuri Uusimaa, vai pitäisikö raja vetää johonkin toisaalle? Epidemiathan eivät tunne maakuntarajoja, Rautiainen muistuttaa.
Toisaalta rajoittaminen voi kiihdyttää taudin leviämistä Uudellamaalla. Pitäisikö maakunnan eristämiseen näin ollen yhdistää vielä rajumpiakin toimenpiteitä ainakin osassa Uuttamaata?
– Tämä edellyttää hyvin huolellista punnintaa perustuslakivaliokunnalta, Rautiainen sanoo.
"Tämä ei avaa niinkään samanlaisia portteja"
Poikkeuksellisen nopeassa tahdissa tehtävät lainsäädännölliset ratkaisut herättävät aina kysymyksen siitä, voiko joku jossakin kokonaan toisessa tilanteessa käyttää niitä väärin.
Jos lainsäädäntö mahdollistaa demokratian pelisääntöjen ohittamisen, on kuviteltavissa tilanne, jossa jokin taho voisi näin toimia ja rapauttaa yhteiskunnan perusarvoja.
Uudenmaan eristäminen ei mietitytä Rautiaista tässä mielessä erityisen paljoa – kyse on etukäteen poikkeustilanteita varten suunnitellusta valmiuslain pohjalta tehtävästä toimesta.
– Tämä ei avaa niinkään samanlaisia portteja kuin eilen eduskunnan käsittelyssä ollut ravintolatoiminnan sulkemiseen liittyvä hallituksen esitys, jossa astuttiin sellaisin keinoihin, joihin valmiuslaki ei tarjonnut etukäteen mietittyjä vastauksia.
Perustuslain pykälän kanssa on oltava tarkkana
Hallitus haluaa määrätä lailla ravintolat, yökerhot ja pubit kokonaan suljettaviksi. Toistaiseksi kyse on vasta erittäin vahvasta suosituksesta.
Ravintoloiden sulkemista koskevaa esitystä ei tehty valmiuslain pohjalta, vaan kyse on kokonaan uudesta lakiesityksestä. Siinä sovelletaan muun muassa perustuslain pykälää 23, joka kuuluu oleellisilta osin seuraavasti:
Perusoikeuksista voidaan säätää lailla tai laissa erityisestä syystä säädetyn ja soveltamisalaltaan täsmällisesti rajatun valtuuden nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin muiden kansakuntaa vakavasti uhkaavien, laissa säädettyjen poikkeusolojen aikana ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia. Lailla on kuitenkin säädettävä tilapäisten poikkeusten perusteet.
Pykälään vedoten voidaan siis säätää välttämättömiä poikkeuksia perusoikeuksiin – kaikkein keskeisimpiin, jokaisen ihmisen vapautta turvaaviin oikeuksiin, joita ovat esimerkiksi yhdenvertaisuus, liikkumisvapaus, sanavapaus ja omaisuuden suoja.
– Tämä perustuslain 23 pykälän suoraan soveltamiseen liittyvien poikkeusten käyttöönotto on se, jossa on syytä olla erityisen tarkka, Rautiainen painottaa.
Perustuslakivaliokunta näytti eilen esitykselle vihreää valoa, joskin katsoi, ettei ravintoloita tule sulkea koko Suomen alueelta.