Suomi elää poikkeusoloissa, ja jopa ihmisten perusoikeuksien suhteen joudutaan tekemään poikkeuksia. Sekä Uudenmaan eristäminen että ravintoloiden sulkeminen ovat kovia paloja nieltäviksi. Mitä julkisoikeuden professori sanoo kaikesta tästä?
Hallitus päätti eilen rajoittavansa Uudenmaan maakunnan ja muiden maakuntien välistä liikennettä 27. maaliskuuta alkaen.
Valmiuslakiin pohjautuva päätös on täysin poikkeuksellinen. Suomen maakuntia ei eristetty toisistaan edes sota-aikana.
Jotta päätös voi tulla voimaan, perustuslakivaliokunnan ja eduskunnan täysistunnon on vielä hyväksyttävä se.
Julkisoikeuden professori Pauli Rautiainen Tampereen yliopistosta sanoo, että asia on perustuslakivaliokunnalle "hyvin vaikea ja hyvin tärkeä". Perustuslakivaliokunnan on arvioitava nopeassa aikataulussa, ovatko päätökset perustuslain ja kansainvälisten sopimusten mukaisia.
Uusien rajoitusten on juridiikan näkökulmasta oltava sekä välttämättömiä että oikein mitoitettuja.
Välttämättömyyttä Rautiainen ei epäile – oikea mitoitus sen sijaan mietityttää.
– Herää se kysymys, onko oikeasuhteista lapioida erilleen juuri Uusimaa, vai pitäisikö raja vetää johonkin toisaalle? Epidemiathan eivät tunne maakuntarajoja, Rautiainen muistuttaa.
Toisaalta rajoittaminen voi kiihdyttää taudin leviämistä Uudellamaalla. Pitäisikö maakunnan eristämiseen näin ollen yhdistää vielä rajumpiakin toimenpiteitä ainakin osassa Uuttamaata?
– Tämä edellyttää hyvin huolellista punnintaa perustuslakivaliokunnalta, Rautiainen sanoo.
"Tämä ei avaa niinkään samanlaisia portteja"
Poikkeuksellisen nopeassa tahdissa tehtävät lainsäädännölliset ratkaisut herättävät aina kysymyksen siitä, voiko joku jossakin kokonaan toisessa tilanteessa käyttää niitä väärin.
Jos lainsäädäntö mahdollistaa demokratian pelisääntöjen ohittamisen, on kuviteltavissa tilanne, jossa jokin taho voisi näin toimia ja rapauttaa yhteiskunnan perusarvoja.