"Nyt rikotaan lakia ja vielä missä paikassa" – oikeustieteilijät kritisoivat kovasanaisesti hallituksen toimintaa valmiuslakiin liittyen

Hallitus on yhteistoiminnassa presidentti Sauli Niinistön kanssa todennut Suomeen tänään poikkeusolot.

Viime päivinä on useaan otteeseen todettu, ettei valmiuslain käyttöönottoon olla turvautumassa.

Tänään pääministeri Sanna Marin (sd.) kuitenkin kertoi, että kaksi valmiuslain pykälää otetaan nyt käyttöön ”soveltuvin osin”.

Pääministeri sanoi, etteivät pykälät tule käyttöön sellaisten valtuuksien osalta, jotka vaatisivat erillisen käyttöönottoasetuksen viemistä eduskuntaan.

Järeän valmiuslain pykäliä halutaan siis hyödyntää ilman, että eduskunta ottaisi kantaa hallituksen toimintaan edes jälkikäteen.

Oikeusoppineet antavat asiasta suoraa kritiikkiä. Pykälien soveltaminen on heidän mukaansa lainvastaista. Kyse on samalla myös viestinnällisestä epäselvyydestä.

Mistä pykälissä 106 ja 107 on kyse?

Käyttöön ”soveltuvilta osin” otetaan Marinin mukaan valmiuslain pykälät 106 ja 107. Hallitus neuvotteli asiasta eilen.

Pykälällä 106 viranomaisviestintää voidaan keskittää valtioneuvoston kanslialle ”väestön tiedonsaannin turvaamiseksi ja viranomaisten viestinnän yhteensovittamiseksi”.

MTV Uutisten tietojen mukaan pääministeri Marin on keskittämässä viestintää johtamansa valtioneuvoston kanslian alle, pois sosiaali- ja terveysministeriöltä.

Lue myös: MTV Uutisten tiedot: Pääministeri Marin pettyi STM:n koronaviestintään, vastuu siirtyy valtioneuvoston kanslialle

Pykälän 106 avulla hallitus voisi myös velvoittaa esimerkiksi kunnat julkaisemaan nettisivuillaan tietynlaisia tiedotteita.

Tarvittaessa voitaisiin jopa perustaa erillinen valtioneuvoston viestintäkeskus. Näin toimittiin viimeksi sota-aikana.

Näitä valtuuksia ei MTV Uutisten tietojen mukaan aiota ainakaan vielä hyödyntää.

Pykälää 107 voidaan käyttää riitojen ratkaisuun. Valtioneuvostolle voidaan antaa valta päättää asioista, mikäli eri hallinnonaloilla on erimielisyyttä jostakin kysymyksestä.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat olleet viime päivinä erimielisiä siitä, kuinka tartuntatautilakia pitäisi tulkita yksityisiä kuntosaleja ja muita tiloja suljettaessa.

Tähän erimielisyyteen valmiuslain pykälien osittainen käyttöönotto ei Marinin mukaan vaikuta.

"Oikeudellisesti yhtään mitään ei ole tapahtunut"

Marin ei sanonut aivan tarkasti, miltä osin pykälät otetaan käyttöön ja mitä niillä tullaan tekemään.

Itse asiassa mitään päätöstä valtuuksien käyttöönotosta ei valtiosääntöoikeuden dosentin Pauli Rautiaisen mukaan ole tosiasiassa tehty.

Virallisessa asiakirjassa, jossa hallitus toteaa poikkeusolot, todetaan että pykäliä 106 ja 107 on ”välttämätöntä alkaa soveltamaan” poikkeusolojen toteamisen jälkeen.

Tämä ei ole sama asia kuin se, että pykälien käyttöönotosta olisi virallisesti päätetty.

– Tiukan oikeudellisesti tarkasteltuna yhtään mitään ei ole tapahtunut, Rautiainen summaa MTV Uutisille.

Säännöksiä ei voi soveltaa puolittaisesti

Sinällään valmiuslaki on Rautiaisen mukaan yksiselitteinen: jos säädöksiä halutaan ottaa käyttöön, on eduskunnalle tehtävä käyttöönottoasetus.

– Oikeusjärjestys ei tunne sellaista mekanismia, että jotakin säännöstä alettaisiin soveltaa vain hiukan, osittain tai puolittaisesti, Rautiainen sanoo.

Myös Britannian tiedeakatemian oikeustieteen tutkimusprofessori Martin Scheinin on Perustuslakiblogissa hyvin kriittisellä linjalla.

– Säännökset voidaan ottaa käyttöön vain valmiuslain (--) mukaisesti valtioneuvoston asetuksella. Asetusta ei annettu, joten valmiuslain 106-107 §:n soveltaminen on lainvastaista, ja sen vuoksi myös valmiuslain sovellettavaksi ottaminen kokonaisuudessaan on tapahtunut lainvastaisesti, Scheinin kirjoittaa.

Samoilla linjoilla on Itä-Suomen yliopiston lehtori Matti Muukkonen.

– Nyt rikotaan lakia ja vielä missä paikassa, Muukkonen päivittelee.

"Ei vielä kerro meille oikeastaan mistään mitään"

Mikäli hallitus alkaisi toimia pykälien 106 ja 107 suomin toimivaltuuksin ilman eduskunnalle annettavaa käyttöönottoasetusta, sen voisi sanoa ylittäneen toimivaltuutensa.

Rautiainen muistuttaa kuitenkin, että valtioneuvostolla on täysin normaalillakin lainsäädännöllä paljon mahdollisuuksia esimerkiksi viestinnän järjestelemiseen.

Tässä vaiheessa kyse onkin Rautaisen mukaan tietyssä mielessä enemmänkin epäselvästä viestinnästä kuin juridisesta vääryydestä.

– Se, että valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa puhutaan hyvin epämääräisesti jonkin pykälän osittaisen soveltamisen välttämättömyyden käsillä olemisesta, tekemättä kuitenkaan mitään varsinaisia päätöksiä, ei vielä kerro meille oikeastaan mistään mitään, muuta kuin että asia on ilmaistu viestinnällisesti epäselvästi.

Oikeuskansleri: Asiat ilmaistu monimutkaisesti

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti arvioi Demokraatin haastattelussa Marinin puheiden tarkoittavan vain sitä, että viranomaisilla on aiempaa painavampi tarve yhteensovittaa viestintäänsä.

Pöysti katsoo Marinin ilmaisseen asiat monimutkaisesti puhuessaan valmiuslain pykälistä.

– Mitään oikeudellista ja sitovaa toimivaltaahan ei oteta käyttöön muuta kuin valmiuslain eduskunnalle annettavalla toimivaltuuksien käyttöönottoasetuksella ja käyttöönottoasetukset tulevat voimaan eduskunnan käsiteltyä ne, sitä pääministeri tarkoitti.

Sinällään Pöysti ei halua ottaa kantaa Scheninin ja Rautiaisen kritiikkiin, koska on itse menossa eduskunnan perustuslakivaliokuntaan.

Juttua täydennetty kello 18.45. Lisätty oikeuskanslerin kommentit Demokraatille.