Hallituksen kokeilulle kritiikkiryöppy: "Ikäihmisten hoidon jatkuvuus jopa huononisi"
Ohjaako hallituksen kokeilu ikäihmisten hoitoa väärään suuntaan? All Over Press
Julkaistu 07.03.2025 17:03
MTV UUTISET – STT
Kokeilussa yli 65-vuotiaat pääsisivät yksityislääkärille samalla omavastuuhinnalla kuin julkiselle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielestä kokeilu vaikuttaa kalliilta ratkaisulta.
Yli 65-vuotiaiden Kela-korvauskokeilu voi lisätä terveiden ihmisten turhia lääkärikäyntejä, pahentaa lääkäripulaa julkisella, kohdella ihmisiä alueilla eriarvoisesti ja jopa heikentää hoidon jatkuvuutta.
Muun muassa näin arvioivat useat asiantuntijatahot, jotka ovat antaneet lausuntonsa asian lakiluonnoksesta.
Kokeilussa yli 65-vuotiaat pääsisivät yksityislääkärille samalla omavastuuhinnalla kuin julkiselle lääkärille. Loput vastaanoton kustannuksista maksettaisiin yritykselle Kela-korvauksina. Myös yleisimpiä tutkimuksia korvattaisiin.
Kritiikkiä hallitukselle esittävät esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ja useat hyvinvointialueet. Myös Lääkäriliitto sekä hoitajaliitot Tehy ja Super arvostelevat mallia.
Kokeilun kannattajiin kuuluivat perjantai-iltapäivään mennessä esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Kela, joka on ollut tiiviisti mukana mallin suunnittelussa. Hyvinvointialueista Länsi-Uusimaa pitää mallia osin kannatettavana. Suomenkielinen lausuntokierros päättyy sunnuntaina ja ruotsinkielinen ensi viikolla.
Hoidon tarpeen arviointi puuttuu
Laajaa arvostelua saa se, että kokeilussa pääsisi halvalla yksityislääkärille ilman hoidon tarpeen arviointia. Julkisessa terveydenhuollossa se tehdään aina. Usein ihminen voi saada apua jo arvioinnista tai hänet voidaan ohjata lääkärin sijaan vaikkapa hoitajalle.
Esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto arvioikin tarpeettomien lääkärikäyntien lisääntyvän ja pitää kokeilua tehottomana verovarojen käyttönä. Virasto vastustaa kokeilua.
Myös hyvinvointialueet puolustavat hoidon tarpeen arviointia.
– Ehdotetussa mallissa terveyspalveluita saattaisivat kuormittaa lähtökohtaisesti terveet asiakkaat, jotka hakeutuvat matalalla kynnyksellä käyttämään uutta etuutta, toteaa esimerkiksi Satakunta.
Myös THL arvioi, että kokeiluun siirtyy todennäköisesti asiakkaita julkisen puolen hoitajakäynneiltä, ei lääkärikäynneiltä.
THL: Riskinä julkisen heikentyminen
THL:n mukaan kokeilu vaikuttaa kalliilta ratkaisulta lisätä lääkärikäyntien saatavuutta.
– Mallin kautta järjestelmän pirstaleisuus lisääntyy, ja sen riskinä on myös, että kokeilu entisestään heikentää julkisia lääkäripalveluja eikä vähennä siihen kohdistuvaa kuormitusta. Lisäksi kokeilu on varsin kallis suhteessa todennäköisesti saavutettavaan melko vähäiseen terveyshyötyyn.
Kokeilu lisäisi yli kahden vuoden aikana Kela-korvausmenoja yhteensä 193 miljoonaa euroa. Siitä valtion rahoitusosuus olisi noin 100 miljoonaa euroa.
THL ehdottaa, että kokeilun sijaan rahat käytettäisiin jonojen purkamiseen palveluseteleillä. Tätä ehdotusta kannattaa myös KKV.
Huoli lääkäreiden siirtymisestä yksityiselle
Huolta on myös siitä, että kokeilu houkuttelee lääkäreitä siirtymään nykyistäkin enemmän töihin yksityiselle sektorille. Lakiluonnoksen mukaan siirtymä ei olisi todennäköistä, sillä kokeilu on määräaikainen.
– Tämä perustelu ei ole uskottava, koska henkilöstön pysyvyys on nyt jo ongelma hyvinvointialueilla, sanoo esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialue.
THL toteaa, että yksityisellä käytäisiin tässä kokeilussa hoitamassa yksinkertaisia asioita. Julkisessa terveydenhuollossa asiat olisivat useammin ”monimutkaisia vyyhtejä”, jotka vaatisivat enemmän aikaa ja ammattilaisia.
– Työn luonne julkisella sektorilla muuttuisi samalla raskaammaksi, ja työhyvinvointi kärsisi, mikä voisi lisätä ammattilaisten siirtymistä yksityissektorin palvelukseen.
Jopa heikentää hoidon jatkuvuutta
Lausunnonantajat huomauttavat hallitukselle, että malli ei edistäisi hoidon jatkuvuutta ja olisi siten ristiriidassa omalääkärimallien kanssa, joihin hallitus myös kannustaa alueita. Kokeilussa korvattaisiin julkisen lääkärikäynnin hinnalla enintään kolme yksityislääkärikäyntiä kalenterivuodessa, ensimmäisenä vajaana vuonna kaksi.
– Se saattaa parantaa hoidon saatavuutta ja lisätä lääkärikäyntien määrää, mutta ei paranna vaan todennäköisesti heikentää hoidon jatkuvuutta, toteaa Päijät-Hämeen hyvinvointialue.
Moni ikäihminen on monisairas. Jos kolme käyntiä eivät riitä tai potilas tarvitsisi laajempia tutkimuksia tai muiden ammattilaisten apua, pitäisi tämän vaihtaa julkiselle tai maksaa niistä korkeampia hintoja yksityisellä.
Kehuja malli saa siitä, että se sisältää hintakatot ja että lääkärikäyntien lisäksi korvattaisiin yleisimpiä tutkimuksia, kuten verikokeita. Niissä asiakas maksaisi puolet tutkimuksen hinnasta. Myös itse hallituksen tavoitetta hoitoon pääsyn parantamisesta kannatetaan laajasti.
Yksityislääkäreitä eniten suurissa kaupungeissa
Moni hyvinvointialue nostaa esiin sen, ettei yksityiselle lääkärille pääse kaikkialla Suomessa yhtä hyvin. Yksityisiä palveluita on enemmän suurissa kaupungeissa, ja malli voisi siis kohdella ihmisiä maantieteellisesti eriarvoisesti.
– Yksityislääkäripalveluita on hyvin vähän monilla alueilla, joiden väestörakenne on vanhusvoittoinen, lausuu esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue.
Tämän myönsi myös ministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) jo, kun lausuntokierros alkoi. Hän toivoi, että kokeilu kannustaisi pienemmillä paikkakunnilla lääkäreitä perustamaan jälleen omia kivijalkaklinikoitaan.
Hallituksen on tarkoitus antaa lakiesitys asiasta eduskunnalle huhtikuussa. Kokeilu alkaisi syyskuussa ja kestäisi vuoden 2027 loppuun asti.
