Selonteossa puntaroidaan myös Ukrainan sodasta aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia, huoltovarmuutta, varautumista sekä rajaturvallisuutta, kyberturvallisuutta ja hybridivaikuttamista.
Hallitus asettaa ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) johtaman työryhmän koordinoimaan selontekoa ajankohtaisesta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Työryhmä asettamisesta päätettiin valtioneuvoston yleisistunnossa torstaina.
Turvallisuustilanteen ja ajankohtaisen tilannekuvan päivittäminen nousi esiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan kolme viikkoa sitten. Ulkoministeriö kertoo, että selonteko käsittelee Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, mutta myös muuttuneen tilanteen taloudellisia vaikutuksia, huoltovarmuutta, varautumista sekä rajaturvallisuutta, kyberturvallisuutta ja hybridivaikuttamista.
Esimerkiksi pääministeri Sanna Marin (sd.) on sanonut, että selontekoa käytetään tukena kevään aikana käytävässä kansallisessa keskustelussa Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.
Aiemmin tällä viikolla julkaistussa Ylen mielipidekyselyssä 62 prosenttia suomalaisista kannatti Suomen liittymistä Naton jäseneksi. Vastaajista vain 16 prosenttia vastusti jäsenyyttä, ja 21 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
Venäjän käynnistämän sodan myötä Nato-jäsenyyden kannattajien määrä ylitti Suomessa ensimmäistä kertaa vastustajien määrän.
Selonteko eduskunnalle huhtikuun alussa
Työryhmä toimii selonteon valmistelun ja käsittelyn ajan. Sen tehtävänä on sovittaa yhteen ulkoministeriön, puolustusministeriön ja ministerityöryhmien tuottamaa tietoa, varmistaa tiedonkulku ja huolehtia selonteon aikataulusta.
Selonteko on määrä antaa eduskunnalle huhtikuun alussa. Tämän jälkeen eduskunnan odotetaan käyvän selonteon pohjalta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevan keskustelun.
Ulkoministeri Haaviston lisäksi koordinaatiotyöryhmässä on edustus kaikista hallitusryhmistä, muun muassa ministerien valtiosihteerejä ja erityisavustajia. Selonteon valmisteluun osallistutaan myös presidentin kansliasta ja valtioneuvoston kansliasta.