Hallitus päätti budjettiriihessä lisärahasta vesiensuojeluun – "summa ei riitä Itämeren pelastamiseen, eikä se riitä rannikkovesienkään pelastamiseen"

1:47img
Julkaistu 31.08.2018 19:48

MTV UUTISET–STT

Hallituksen päätös lisärahasta Itämeren suojelun parantamiseen on hyvä alku, mutta sillä tuskin saadaan tehtyä kaikkia tarvittavia toimia, arvioi Suomen ympäristökeskuksen (Syke) erikoistutkija Seppo Knuuttila.

Video: Itämeren suojeluun hallitus osoittaa 45 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana. Maatalouden kriisipaketti tälle ja ensi vuodelle on yhteensä vajaan 90 miljoonan euron kokonaisuus.

Hallitus linjasi tämän viikon budjettiriihessä yhteensä 45 miljoonan euron lisärahoituksesta Itämeren ja muiden vesialueiden suojeluun vuosille 2019–2021.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) käynnisti uuden vesiensuojeluohjelman valmistelun heinäkuussa. Kesän runsaat sinileväkukinnot vaikuttivat valmistelun aloittamiseen.

Keskeinen osa uutta vesiensuojeluohjelmaa ovat toimet maatalouden aiheuttaman ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Toimiin kuuluu muun muassa peltojen kipsikäsittely, joka on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi pienentää Itämeren fosforikuormitusta.

Knuuttilan mukaan 45 miljoonalla eurolla voitaisiin toteuttaa suunnilleen kolmannes toimista, joita tarvittaisiin Suomen rannikkovesien hyvän tilan saavuttamiseksi lähivuosina.

Vaikutukset vasta viiveellä

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutuksia tutkinut Syken erikoistutkija Petri Ekholm arvioi, että lisärahoitus on "oikeansuuntainen mutta riittämätön".

– Missään nimessä tällainen summa ei riitä Itämeren pelastamiseen, eikä se riitä meidän rannikkovesienkään pelastamiseen.

Knuuttilan mielestä hallituksen antama lisäraha on kuitenkin askel oikeaan suuntaan.

– Me tarvitsemme tehostettuja toimenpiteitä ravinnepäästöjen pienentämiseksi. Siinä mielessä jokainen lisämiljoona on tietysti hyväksi.

Hallituksen tuoreet päätökset tuskin ehtivät vaikuttaa vielä ensi kesän sinilevätilanteeseen Itämerellä. Lisärahalla tuettaisiin kipsin levittämistä pelloille ensi vuoden syksystä lähtien.

Kipsikäsittely suitsii maatalouden ravinnepäästöjä nopeasti, mutta vaikutukset Suomen rannikkovesissä näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi tämän kesän sinileviin vaikuttivat Itämereen vuosina 2014–2016 tulleet suolapulssit, jotka työnsivät syvänteisiin kertynyttä fosforia liikkeelle.

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa