Tutkijoiden mukaan kipsin peltolevitys tulisi heti ottaa laajaan käyttöön Saaristomeren valuma-alueella. Peltojen kipsikäsittelyllä voitaisiin vähentää vuosittain jopa 300 tonnia maataloudesta Itämereen tulevaa fosforikuormaa.
Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat suosittavat, että kipsin levitys tulisi ottaa keskeiseksi toimenpiteeksi ensi vuonna alkavaan vesiensuojelun tehostamisohjelmaan. Lisäksi kipsi olisi tutkijoiden mukaan liitettävä maatalouden tukijärjestelmän piiriin.
– Kipsin levitys kannattaa aloittaa Saaristomeren valuma-alueelta ja edetä sen jälkeen Selkämeren ja Suomenlahden valuma-alueille, sanoo SAVE-hankkeen vetäjä professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta.
Kipsin käyttö parantaisi rannikkovesien tilaa
Kipsin vaikutukset, riskit ja toteutuskelpoisuus on selvitetty ympäristöministeriön rahoittamassa SAVE-hankkeessa. Kipsikäsittely vähentää voimakkaasti eroosiota sekä fosforin ja hiilen huuhtoutumista pelloilta. Kipsikäsittely soveltuu noin neljännekselle Suomen peltopinta-alasta.
Kipsin laaja käyttöönotto leikkaisi Itämereen päätyvää fosforikuormitusta 300 tonnilla vuosittain. Se tarkoittaisi, että Suomi saavuttaisi Itämeren suojelukomission HELCOMin Suomelle asettamat tavoitteet sekä omat tavoitteensa fosforipäästöjen vähentämisestä.
– Kipsikäsittely parantaisi merkittävästi erityisesti Saaristomeren rannikkovesien tilaa. Maatalouden ravinnehuuhtouma Saaristomereen on yksi HELCOMin listaamista kohteista, jotka kuormittavat Itämerta eniten. Kipsin avulla tämä kuormitus saataisiin viimein vähenemään, kertoo erikoistutkija Petri Ekholm Suomen ympäristökeskuksesta.
SAVE-hankkeen tuloksia esiteltiin tänään Helsingissä.