Suomessa on kehitetty tehokas menetelmä pelloilta vesistöihin ja Itämereen valuvien ravinnepäästöjen hillitsemiseksi.
Parhaillaan pilottivaiheessa olevalla kipsikäsittelyllä voidaan yksittäisiltä pelloilta tulevat fosforipäästöt vähentää oitis puoleen.
– Vesistöihin päätyvät ravinnepäästöt eivät ole pelkästään viljelijöiden vika, vaan myös biologiaa. Vaikka lannoitus lopetettaisiin nyt heti, aiemmat ylilannoituksen vaikutukset jatkuvat noin 20–30 vuotta. Ja fosfori on se, joka valuu. Se on levien keskeistä ravintoa, sanoi John Nurmisen säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt venemessujen avajaispäivänä Helsingissä perjantaina.
Ongelmaa on yritetty ratkaista jo pitkään, ja nyt kipsikäsittelyllä voidaan hänen mukaansa vihdoin saada aikaan muutos. Säätiön johtaman ja EU-rahoitteisen NutriTrade-hankkeen menetelmä on parhaillaan käynnissä Liedossa 1 500 hehtaarin peltoalalla.
– Sen alustavat tulokset ovat erittäin lupaavia. Näemme, että peltojen kipsikäsittelyllä voimme selvästi kirkastaa veneilyvesiä, Arrakoski-Engardt kertoi.
Kipsikäsittely on hänen mukaansa kustannustehokas ja toimiva keksintö. Kipsi sitoo fosforin maaperään kasvien käyttöön ja vähentää samalla eroosiota.
– Tutkimusten mukaan se on Itämeren rehevöitymistä ruokkivan liukoisen fosforin vähentämisessä ylivoimaisesti tehokkaampi, nopeampi ja edullisempi keino kuin mikään muu nyt käytössä oleva maatalouden vesiensuojelun keino.
Etelä- ja Lounais-Suomen peltojen kipsikäsittelyllä voidaan tutkimustulosten mukaan leikata Suomenlahteen ja Saaristomereen päätyvää maatalouden fosforikuormaa lähes neljänneksellä.
