Peltojen kipsikäsittelystä tehokas ase Itämeren rehevöitymistä vastaan

Parhaillaan pilottivaiheessa olevalla kipsikäsittelyllä voidaan yksittäisiltä pelloilta tulevat fosforipäästöt vähentää oitis puoleen.

– Vesistöihin päätyvät ravinnepäästöt eivät ole pelkästään viljelijöiden vika, vaan myös biologiaa. Vaikka lannoitus lopetettaisiin nyt heti, aiemmat ylilannoituksen vaikutukset jatkuvat noin 20–30 vuotta. Ja fosfori on se, joka valuu. Se on levien keskeistä ravintoa, sanoi John Nurmisen säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt venemessujen avajaispäivänä Helsingissä perjantaina.

Ongelmaa on yritetty ratkaista jo pitkään, ja nyt kipsikäsittelyllä voidaan hänen mukaansa vihdoin saada aikaan muutos. Säätiön johtaman ja EU-rahoitteisen NutriTrade-hankkeen menetelmä on parhaillaan käynnissä Liedossa 1 500 hehtaarin peltoalalla.

– Sen alustavat tulokset ovat erittäin lupaavia. Näemme, että peltojen kipsikäsittelyllä voimme selvästi kirkastaa veneilyvesiä, Arrakoski-Engardt kertoi.

Kipsikäsittely on hänen mukaansa kustannustehokas ja toimiva keksintö. Kipsi sitoo fosforin maaperään kasvien käyttöön ja vähentää samalla eroosiota.

– Tutkimusten mukaan se on Itämeren rehevöitymistä ruokkivan liukoisen fosforin vähentämisessä ylivoimaisesti tehokkaampi, nopeampi ja edullisempi keino kuin mikään muu nyt käytössä oleva maatalouden vesiensuojelun keino.

Etelä- ja Lounais-Suomen peltojen kipsikäsittelyllä voidaan tutkimustulosten mukaan leikata Suomenlahteen ja Saaristomereen päätyvää maatalouden fosforikuormaa lähes neljänneksellä.

Pohjasedimentin ravinteet ongelmana

Ensi kuussa John Nurmisen säätiö aloittaa uuden kolmivuotisen Seabased-hankkeen, jonka tarkoituksena on tutkia ja kartoittaa keinoja Itämeren sisäisen kuormituksen vähentämiseksi.

– Itämeren pääaltaalle on kerääntynyt vuosituhansien saatossa ravinteita, jotka liikkuvat sieltä virtausten mukana niin Ahvenanmerelle, Saaristomerelle kuin Suomenlahdelle. Tätäkin olemme ratkomassa. Alalla puhutaan fosforipommista, Arrakoski-Engardt sanoi.

Hankkeen tarkoituksena on muun muassa selvittää, voidaanko meren pohjalle varastoitunutta kuormitusta vähentää pohjasedimenttiä poistamalla. Tämän hankkeen kohdalla ei Arrakoski-Engardtin mukaan voi luvata nopeita ratkaisuja, mutta tärkeää on kokeilla myös uusia keinoja.

– Kaikki tämä vaatii tietysti resursseja, ja siksi haluamme kerätä Itämeren pelastamiseksi mahdollisimman paljon tukijoita, Arrakoski-Engardt kertoi.