Suomen kansalaisuuden saamista ollaan kiristämässä. MTV Uutiset selvitti, millaisia käytäntöjä muissa Euroopan maissa on käytössä kansalaisuuden saamiseksi.
Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja olla tiukentamassa. Hallitus luovutti eduskunnalle ensimmäisen lakipakettinsa maahanmuuttoon liittyen, ja siinä mukana on myös kansalaisuuden saamisperusteen tiukentaminen asumisajan osalta.
MTV Uutiset selvitti, millaisia asumisaikoja muissa maissa vaaditaan kansalaisuuden saamiseksi, onko maassa käytössä vaatimus kielitaidosta tai kansalaisuuskokeesta. Vertailuun otettiin mukaan Euroopan maita, joissa on vuoden 2022 aikana myönnetty eniten kansalaisuuksia (Eurostat) kolmansien maiden kansalaisille. Kolmansilla mailla tarkoitetaan EU:n sisämarkkina-alueen ulkopuolisia maita.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) perusteli lakiesityksen tiedotustilaisuudessa torstaina kansalaisuuden saamisen asumisehtojen korottamista sillä, että Suomi tulee olemaan pohjoismaalaisella ja eurooppalaisella tasolla esitetyn muutoksen myötä.
Yleinen asumisaika halutaan nostaa Suomessa kahdeksaan vuoteen nykyisestä viidestä vuodesta. Jatkossa asumisajaksi hyväksyttäisiin esityksen mukaan oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu Suomessa eikä siitä voisi enää poiketa kansainvälisen suojelun saamisen perusteella.
Myös asumisaikaan hyväksyttävien ulkomaanpäivien määrää halutaan vähentää.
Tässä artikkelissa esitellyt kansalaisuusvaatimukset on kerätty joko maiden omilta sivuilta tai Euroopan muuttoliikeverkoston vuoden 2020 tutkimuksesta.
Monessa maassa yleinen asumisaika kolmansien maiden kansalaisille on 5–10 vuotta. Esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa kansalaisuuteen vaaditaan 10 vuoden asumisaikaa, Norjassa kahdeksan vuoden asumisaikaa, mutta Ranskassa, Alankomaissa, Belgiassa, Portugalissa vain viiden vuoden asumisaikaa.
Saksassa aiemmin kriteerinä on ollut kahdeksan vuoden pituinen asumisaika, mutta sitä ollaan alentamassa viiteen vuoteen.
Kaikissa vertailumaissa on kielivaatimus, kuten myös Suomessa on ollut. Kansalaisuuskoe tai maan kulttuurin tuntemista edellyttävä pykälä on käytössä esimerkiksi Espanjassa, Saksassa ja Ranskassa. Suomen hallitus suunnittelee kansalaisuuskoetta kielitasotestin lisäksi kansalaisuuden saamiseksi.
Kansalaisuushakemuksen jättäminen on kalleinta Alankomaissa, joissa se voi maksaa yli 800 euroa. Suomessa hakemus maksaa tällä hetkellä 490 euroa, jos sen jättää sähköisesti ja 690 euroa paperihakemuksella.
Koko vertailun näet alla olevasta taulukosta. Juttu jatkuu taulukon jälkeen.
Näin muut maat vertautuvat Suomen hallituksen ehdottamiin tuleviin muutoksiin.MTV
Eniten kansalaisuuksia myönnetty Italiassa
Määrällisesti eniten kansalaisuuksia EU:n ulkopuolisille henkilöille myönnettiin Italiassa vuonna 2022. Eurostatin tilastojen mukaan Italiassa kansalaisuuden sai yli 213 000 kolmansien maiden henkilöä. Se on 22 prosenttia kaikista uusista kansalaisuuksista EU-maissa.
Suomen kansalaisuuden sai vuonna 2022 reilut 10 000 henkilöä.
Alla olevasta taulukosta näet, missä EU- tai EU-maiksi rinnastettavissa (Norja ja Sveitsi) maissa kansalaisuuksia on annettu eniten kolmansien maiden henkilöille vuonna 2022. Suomi on listauksessa sijalla 15.
Artikkeli jatkuu taulukon jälkeen.
Italiassa myönnettiin vuonna 2022 eniten kansalaisuuksia kolmansien maiden kansalaisille.MTV
Tuhanteen vakinaiseen asukkaseen suhteutettuna kansalaisuuksia myönnettiin kolmansien maiden asukkaille eniten Ruotsissa (8,8), Luxembourgissa (8,3) ja Belgiassa (4,2). Eniten EU-maiden kansalaisuuksia myönnettiin vuonna 2022 marokkolaisille, syyrialaisille ja albanialaisille.
Vaikuttaako kansainväliseen houkuttelevuuteen?
Hallituksen esittelemää asumisaikaa pidettiin lausuntokierroksella haitallisena kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi muun muassa Teknologiateollisuuden, Keskuskauppakamarin ja Suomen Ekonomien lausunnoissa.
Suomen Ekonomien lausunnossa todetaan, että asumisaikaedellytyksen säätelyssä tulisi huomioida kansainvälinen kilpailukyky, niin että kouluttautuminen ja työn tekeminen vaikuttaisivat asumisaikaan lyhentävästi.
Keskuskauppakamari taas pitää asumisajan pidentymistä haitallisena onnistuneelle kotoutumiselle ja sitoutumiselle Suomen työmarkkinoille.
Sisäministeri Rantanen vastasi kritiikkiin torstaina todeten, että huoli on turha.
– Suomi on ollut ehkä matalimmalla tasolla asumisaikakysymyksissä, eikä se ole ollut korkeakoulutettujen ensisijainen syy sille, miksi Suomeen hakeudutaan. Se, miksi Suomeen hakeudutaan liittyy pääsääntöisesti meidän yhteiskuntaamme, joka on sinänsä houkutteleva paikka asua. Minun nähdäkseni Suomen kansalaisuuden saaminen tai sen vuosimäärän omaaminen ei ole keskeisin asia, mitä harkitaan, kun harkitaan työpaikan perässä muuttamista, Rantanen vastasi.
Hallituksen esitys asumisajan pidentymisestä tulisi esityksen mukaan voimaan jo syksyllä 2024. Esitys vaatii vielä eduskunnan hyväksynnän.
Syksyllä on luvassa maahanmuuttolakien toinen ja kolmas vaihe, joissa muun muassa halutaan kiristää oleskeluluvan toimeentulovaatimusta sekä esitetään kansalaisuuskokeen ottamista käyttöön kansalaisuuden saamiseksi.
