Sisäministeriön mukaan lakimuutoksella luodaan kannustin suomen kielen opiskeluun.
Pakolaisneuvonnassa on huolestuttu siitä, miten tuleva lakimuutos Suomen kansalaisuuden edellyttämän asumisajan pidentämisestä vaikuttaa kansainvälistä suojelua saaneisiin.
– Turvapaikan saaneilla asumisajan vaatimus voi moninkertaistua, Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors sanoo STT:lle.
Nykyisen kansalaisuuslain mukaan yleinen asumisajan vaatimus kansalaisuuden saamiseksi on viisi vuotta. Lakimuutoksen myötä vaadittu asumisaika on kahdeksan vuotta. Sekä nykyiseen että tulevaan lakiin kuuluu poikkeamisperusteita, joiden avulla kansalaisuuden voi saada nopeammin.
Nykylain mukaan yksi poikkeamisperusteista on se, että ihminen on saanut kansainvälistä suojelua. Tällöin hän voi saada kansalaisuuden neljän Suomessa asutun vuoden päästä. Lakimuutoksen myötä kyseinen poikkeamisperuste poistuu.
– Tuntuu siltä, että tämä ehdotettu lakimuutos on kohdistettu nimenomaan turvapaikan saaneisiin ja turvapaikanhakijoina tulleisiin ihmisiin, Lindfors sanoo.
Lue myös: Yrittäjäksi Suomeen halunnut Elio karkotetaan Kolumbiaan, avovaimo Maija-Riitta jää Suomeen – "Emme anna periksi"
Kielitaito toinen peruste
Toinen lain poikkeamisperusteista koskee kielitaitoedellytystä. Osoittamalla riittävän suomen tai ruotsin kielen taidon kansalaisuuden voi saada nyt neljässä vuodessa. Lakimuutoksen myötä kansalaisuuden voi tällä perusteella saada aikaisintaan viidessä vuodessa.
