Pakolaisneuvonta huolissaan kansalaisuuslain muutoksesta: "Turvapaikan saaneilla asumisajan vaatimus voi moninkertaistua"

Pakolaisneuvonnassa on huolestuttu siitä, miten tuleva lakimuutos Suomen kansalaisuuden edellyttämän asumisajan pidentämisestä vaikuttaa kansainvälistä suojelua saaneisiin.

– Turvapaikan saaneilla asumisajan vaatimus voi moninkertaistua, Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors sanoo STT:lle.

Nykyisen kansalaisuuslain mukaan yleinen asumisajan vaatimus kansalaisuuden saamiseksi on viisi vuotta. Lakimuutoksen myötä vaadittu asumisaika on kahdeksan vuotta. Sekä nykyiseen että tulevaan lakiin kuuluu poikkeamisperusteita, joiden avulla kansalaisuuden voi saada nopeammin.

Nykylain mukaan yksi poikkeamisperusteista on se, että ihminen on saanut kansainvälistä suojelua. Tällöin hän voi saada kansalaisuuden neljän Suomessa asutun vuoden päästä. Lakimuutoksen myötä kyseinen poikkeamisperuste poistuu.

– Tuntuu siltä, että tämä ehdotettu lakimuutos on kohdistettu nimenomaan turvapaikan saaneisiin ja turvapaikanhakijoina tulleisiin ihmisiin, Lindfors sanoo.

Lue myös: Yrittäjäksi Suomeen halunnut Elio karkotetaan Kolumbiaan, avovaimo Maija-Riitta jää Suomeen – "Emme anna periksi"

Kielitaito toinen peruste

Toinen lain poikkeamisperusteista koskee kielitaitoedellytystä. Osoittamalla riittävän suomen tai ruotsin kielen taidon kansalaisuuden voi saada nyt neljässä vuodessa. Lakimuutoksen myötä kansalaisuuden voi tällä perusteella saada aikaisintaan viidessä vuodessa.

– Kielen opiskelu on tärkeä osa henkilön kotoutumista ja ylipäätään sitä, että hän pääsee mukaan yhteiskuntaan ja esimerkiksi työelämään, sisäministeriön erityisasiantuntija Roope Jokinen sanoo STT:lle.

Jos hakija pystyy todistamaan riittävän kielitaitonsa ennen vaaditun asumisajan täyttymistä, hän voi periaatteessa saada Suomen kansalaisuuden jo neljässä vuodessa. Jatkossa hakija voisi kielitaitonsa osoittamalla saada kansalaisuuden aikaisintaan viidessä vuodessa.

Jokisen mukaan kielitaitopoikkeuksen tarkoituksena on motivoida kansalaisuutta hakevia ihmisiä opiskelemaan suomen tai ruotsin kieltä.

– Siten ikään kuin voidaan palkita kielitaidosta lyhyemmällä vaaditulla asumisajalla. Kielikannustin on jatkossa jopa kolme vuotta, Jokinen sanoo.

Kielitestit ruuhkautuneet

Yleisten kielitutkintojen suomen ja ruotsin kielen testit eli YKI-testit ovat ruuhkautuneet, eikä vapaita aikoja ole tällä hetkellä varattavissa. Opetushallituksen mukaan esimerkiksi toukokuun testien ilmoittautumisessa kaikki paikat täyttyivät noin 15 minuutissa eikä moni saanut haluamaansa paikkaa.

Ruuhkautuneimmat YKI-testit ovat suomen ja ruotsin kielen keskitason testit, joita käytetään paljon riittävän kielitaidon osoittamiseksi Suomen kansalaisuutta haettaessa. Todistus suomen- tai ruotsin kielitaidosta on yksi edellytys Suomen kansalaisuudelle.

Suomen kielen keskitason YKI-testejä järjestetään kuusi kertaa vuodessa etukäteen päätettyinä testipäivinä. Esimerkiksi suomen kielen keskitason testiajan seuraava mahdollisuus on lokakuussa, mutta siihen haluavan on oltava valmiina, kun ilmoittautuminen alkaa 19. elokuuta.