Sisäministeriö valmistelee useita kiristyksiä kansalaisuuden ehtoihin. Ensimmäiset lakiesitykset viedään eduskuntaan jo ensi keväänä.
Hallitus aikoo kiristää kansalaisuuden saamisen ehtoja. Muun muassa asumisaika- ja toimeentuloedellytyksiä kiristetään, ja käyttöön otetaan kansalaisuuskoe.
– Tavoitteena on, että Suomen kansalaisuuden saaminen ei ole automaatio, vaan palkinto onnistuneesta kotoutumisesta, kertoi sisäministeri Mari Rantanen (ps.)- maanantaina ministeriön tiedotustilaisuuden jälkeen.
Lakimuutoksia valmistellaan parhaillaan sisäministeriössä. Ne toteutetaan kolmessa vaiheessa niin, että ensimmäiset lakiesitykset viedään eduskuntaan ensi keväänä, loputkin vuoteen 2025 mennessä. Lakimuutokset perustuvat hallitusohjelman kirjauksiin.
Asumisaikavaatimus pitenisi kahdeksaan vuoteen
Ensimmäisessä vaiheessa kansalaisuuden ehtona olevaa asumisaikavaatimusta pidennettäisiin nykyisestä viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen. Lisäksi jatkossa asumisajaksi hyväksyttäisiin vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu.
Myös asumisaikaan hyväksyttävien ulkomaanpäivien määrää vähennettäisiin.
Lue myös: Sisäministeriö valmistelee tiukennuksia Suomen kansalaisuuden saamiseen – kansalaisuus pitää ansaita ja sen voi menettää
Lakiesitykset on määrä viedä eduskuntaan ensi keväänä.
Kelan tuki ei täyttäisi toimeentuloedellytystä
Toisessa vaiheessa tiukennettaisiin muun muassa toimeentuloedellytystä. Nykyisin hakijan on osoitettava, mistä hän saa toimeentulonsa, ja vaatimuksen voi täyttää myös sosiaalietuuksilla.
– Ajatuksena on se, että jos toimeentulo esitetään Kelan etuuspäätöksillä niin ei liene se, mitä sen halutaan olevan, Rantanen sanoo.
Rantasen mukaan vielä ei ole tiedossa, kuinka paljon hakijan olisi tienattava, jotta toimeentuloedellytys täyttyy.
Lisäksi nuhteettomuusedellytyksiä aiotaan kiristää. Nuhteettomuusedellytys tarkoittaa, että kansalaisuutta ei voi saada, tai sen voi menettää, jos on syyllistynyt tiettyihin vakaviin rikoksiin, kuten terrorismi- tai maanpetosrikoksiin.
Hallitus haluaa, että jatkossa kansalaisuuden voisi menettää myös esimerkiksi toimimalla petollisesti, antamalla vääriä tietoja tai salaamalla olennaisen seikan. Lisäksi jatkossa kansalaisuutta ei voisi saada ilman, että on itse aktiivinen oman henkilöllisyytensä selvittämisessä viranomaisille.
Lakimuutokset aiotaan viedä eduskuntaan syksyllä 2024.
Lue myös: Kansalaisuus- ja oleskelulupalakien kiristysten pelätään heikentävän Suomen vetovoimaa – "Kokeeko ihminen olonsa tervetulleeksi?"
Kansalaisuuskoe otetaan käyttöön
Kolmannessa vaiheessa hallitus aikoo ottaa käyttöön kansalaisuuskokeen, jolla mitataan tuntemusta suomalaisesta yhteiskunnasta. Tähän asti Suomessa on ollut käytössä vain kielikoe.
– Tämän kokeen tulisi mitata suomalaisen yhteiskunnan perusperiaatteiden osaamista, kuten demokratiaosaamista, tasa-arvon osaamista, suomalaisten arvojen ja yhteiskunnan osaamista, Rantanen sanoo.
Vastaava kansalaisuuskoe on käytössä osassa EU-maita.
– Jos katsoo muita maita, joissa tämä on käytössä, niin siellä mitataan esimerkiksi yhteiskunnan tuntemusta ja kyseisen maan historiaa, Rantanen sanoo.
Käytännön toteutustapa ja kokeen kysymykset eivät vielä ole tiedossa. Rantanen ei osaa arvioida, kuinka haastava koe tulee olemaan, ja läpäisisivätkö suomalaiset kokeen.
Kysymykset tulee laatimaan työryhmä, johon kuuluu muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijoita. Todennäköisesti kysymykset vaihtuvat säännöllisin väliajoin.
Lakiesitys kansalaisuuskokeesta aiotaan antaa eduskunnalle keväällä 2025.
Juttua muokattu 16.10. kello 13.42: Lisätty maininta "Lakimuutokset perustuvat hallitusohjelman kirjauksiin."