Hallituksen luontopolitiikka kuumentaa tunteita – näin väittelivät kokoomuksen Fagerström ja SDP:n Heinäluoma

Niin Kokoomuksen Noora Fagerström kuin SDP:n Eveliina Heinäluoma istuvat ympäristövaliokunnassa.
Huomenta Suomessa vierailleiden kansanedustajien erilaiset kannat ennallistamisasetukseen tulivat tänään selkeästi esiin. 

– Hallitus haluaa tukea monimuotoisuutta, ja Suomi on yrittänyt neuvotella sinne parempia ehtoja. Osa on mennyt läpi, mutta silti edelleen katsotaan, että se on kohtuuttoman kallis Suomelle. Tässä ajatellaan suomalaisia veronmaksajia, Fagerström toteaa.

Hallituksen luontopolitiikka hermostuttaa oppositiota. Eveliina Heinäluoma muistuttaa, että ilmastonmuutos on tosiasia.

– Etelä-Euroopassakin on mitattu viime kesien aikana jopa 50 asteen lämpötiloja. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä on todella kiire ilmastonmuutoksen ja luonnon köyhtymisen vastaisten toimien puolella. 

– Tämän takia ajattelen, että Suomen olisi ollut hyvä tehdä kaikkensa sen eteen, että koko Euroopan tasolla tehdään näitä toimia.

Fagerstöm on samoilla linjoilla toimien suhteen.

– Olen täysin samaa mieltä. Suomi oikeasti haluaa pysäyttää luontokadon. Jos ajatellaan ilmastokriisiä, niin monimuotoisuutta täytyy lisätä.

Alkuperäinen ehdotus kohtuuton

Fagerströmin mukaan tätä ei kuitenkaan voida tehdä hinnalla millä hyvänsä.

– Komission alkuperäisen suunnitelman mukaan Suomen suorat kustannukset olisivat olleet lähes miljardin vuodessa. Saksassa vastaavasti noin 190 miljoonaa ja siihen kaikki välilliset vaikutukset lisäksi. Se on kohtuuttoman kallis.

Myös Heinäluoma on sitä mieltä, että komission alkuperäinen ennallistamisehdotus oli Suomen näkökulmasta kohtuuton.

– Siinä ei otettu huomioon Suomen erityispiirteitä. Meidän metsäisyyttä, myöhään tapahtunutta kaupungistumista. Tämä ehdotus kuitenkin muuttui neuvotteluiden varrella merkittävästi.

Heinäluoma kertoo, että myös suomalaiset europarlamentaarikot vaikuttivat siihen, että ehdotukseen saatiin Suomen kannalta aivan keskeisiä joustoja ja muutoksia.

– Esimerkiksi tämä vertailuvuosi muuttui neuvotteluissa, kun aikaisemmin ennallistamisen tilaa verrattiin 1950-lukuun niin nyt se vertailuvuosi takautuvasti poistettiin. Ajatus oli verrata tätä tilaa siihen kohtaan, kun tämä ennallistamisasetus tulee voimaan.

Suomelle sopiva hintalappu

Jos toimista ollaan samaa mieltä, niiden hinta askarruttaa.

– En osaa sanoa suoraan. Pitää tehdä tarkempia analyysejä ja arviointeja. Tällä hetkellä meillä ei ole tarkkaa arviota siitä, mitä se tulee maksamaan. Edelleen katsomme, että ne ovat kohtuuttoman suuria, Noora Fagerström sanoo.

– Olemmehan me huolissamme, ja tämä täytyy ottaa vakavasti. Asetusta ei olla tällä hetkellä enää avaamassa uudelleen. Se olisi ollut toivottavaa ja sinne olisi saatu lisäjoustoja. 

Eveliina Heinäluoma sanoo, että tärkeää on nyt saada kaikki Euroopan maat mukaan.

– Joudumme joka tapauksessa tekemään näitä toimia, koska Suomi haluaa omalla toiminnallaan pysäyttää luonnon köyhtymisen. Tällä ennallistamisasetuksella olisi saatu kaikki Euroopan maat mukaan tähän työhön.

– Ajattelen niin, että hintalappu sille, että me emme tekisi näitä toimia, olisi aivan liian kallis. On yritysten ja suomalaisen elinkeinoelämänkin kannalta hyvä asia, että olemme tässä etunenässä emmekä lähde liian myöhään liikkeelle. 

Noora Fagerstöm muistuttaa, että on edelleen epäselvää, miten asetus vaikuttaisi Suomen metsätalouteen.

– Se on erittäin iso kysymysmerkki. Kyllähän hallitus tukee monimuotoisuutta, ja teemme paljon kansallisella tasolla. Siitä pidetään kiinni. 

Kokoomuksen europarlamentaarikoilta vihreää valoa

Heinäluoma muistuttaa, että Kokoomuksen euroedustajat kyllä olivat uudistetun asetuksen takana,

– Jos tämä olisi ollut kohtuutonta, niin olisin odottanut, että suomalaiset kokoomuslaiset europarlamentaarikot olisivat äänestäneet tätä vastaan, mutta he äänestivät tämän muutetun ennallistamisasetuksen puolesta

– Ihmettelen sitä, mitä olisi pitänyt vielä muuttua Suomen näkökulmasta, että tämä olisi hallitukselle kelvannut. 

EU:n puheenjohtajamaa Belgia yrittää vielä saada aikaan ratkaisun ennallistamisasetuksesta kesäkuun loppuun kestävällä kaudellaan. 

Lue myös:

Hallituksen aikomus kaataa EU:n ennallistamisasetus sai eduskunnan siunauksen

Kymmeniätuhansia kilometrejä: Suomen rantaviiva on vähintään maailman kymmenenneksi pisin