Kymmeniätuhansia kilometrejä: Suomen rantaviiva on vähintään maailman kymmenenneksi pisin

Joka tapauksessa maailman ylivoimaisesti pisin rantaviiva on Kanadalla (265 523 kilometriä). Maan rantaviiva on noin kaksinkertainen toisena olevaan Yhdysvaltoihin (133 312 kilometriä) verrattuna.

Suomen edellä sivuston mukaan ovat myös Venäjä, Indonesia, Chile, Australia, Norja, Filippiinit ja Brasilia.

Mikä on rantaviivaa?

Rantaviivasta puhuttaessa pitää olla tarkkana.

Puhutaanko merenrannasta vai lasketaanko mukaan myös järvet? Lasketaanko merialueiden saarten ympärykset mukaan? Entä jos saaressa on järvi, lasketaanko sen ympärys? Entä mantereen joet? Miten kapean joen molemmat rannat lasketaan mukaan rantaviivaan?

Toinen ongelma on se, että niin sanottu rantaviivaparadoksi vaikeuttaa eri maiden mittaustulosten vertaamista toisiinsa. Kun puikkelehtivia ja pieniä poukamia täynnä olevia rantaviivoja mitataan, lopullinen tulos voi vaihdella loputtoman paljon, koska mitattu pituus riippuu siitä, miten tarkasti kaikki mutkat mitataan.

Tarkkoja lukuja

Vuonna 2002 Suomessa huomattiin, että maamme rantaviiva on 40 000 kilometriä pitempi kuin aiemmin oli luultu.

Merialueiden rantaviivasta on esitetty jo pitkään samansuuntaisia arvioita, mutta järvistä ja lammista saadut tiedot ovat selvästi tarkentuneet.

Suomessa rantaviivaa on kaiken kaikkiaan laskelmien mukaan 314 604 kilometriä, kertoo Suomen ympäristökeskus.

Ympäristökeskus laskee, että merenrantaa on 46 200 kilometriä. Mannerrantaa siitä on 6300 kilometriä ja meren saarten rantaviivaa yli 39 000 kilometriä. Suomen rantaviivasta noin 85 prosenttia on siis saaria.

Lisäksi meren saarissa on järven rantaa 96 kilometriä ja merensaarten järvien saarissa 128 kilometriä.

Järvien rantaviivaksi ympäristökeskus laski 215 000 kilometriä ja jokien rantaviivaksi 53 500 kilometriä. Jokien ranta on laskettu uoman leveyden mukaan. Yli 20 metriä leveät uomat on merkitty laskelmiin kaksirantaisina ja 5–20-metriset yksirantaisina.

Huoli rannoista

Suomen Luontopaneelin tuoreessa tiedotteessa kerrotaan, että Suomen rannikkoalueilla etenevä luontokato ilmenee monin eri tavoin.

Luontokato kohdistuu lähes kaikkiin rantavyöhykkeen vedenalaisiin luontotyyppeihin ja eliöryhmiin, Luontopaneelin tuore raportti kertoo.

Rehevöityminen ja ilmastonmuutos ovat merkittävimmät luontokadon aiheuttajat.

– Suomen rannikkovesien ravintoverkkojen perustana olevien selkärangattomien eläinten monimuotoisuus on luonnostaan suhteellisen pientä, mikä tekee ekosysteemistä erityisen haavoittuvan. Jos yksi laji häviää paikallisesti, häviää myös sen tärkeä rooli ekosysteemissä. Tämä erityispiirre erottaa Itämeren suuresta osasta maailman meriä, sanoo Suomen Luontopaneelin jäsen, Åbo Akademin apulaisprofessori Christoffer Boström tuoreessa tiedotteessa.

Lue myös: Tässä ovat Suomen vetovoimaisimmat kaupungit

Lähteet: Ympäristöministeriö, Wisevoter, World Resource Institute ja Suomen Luontopaneeli

• Eilen05:02
  Iran

  Näky kuin toiselta planeetalta: "Verisade" värjäsi maiseman punaiseksi Persianlahdella
• ke21:18
  Viiden jälkeen

  Paradoksaalista, mutta totta: Suomi ei ole tarpeeksi pimeä
• 9.12.19:34
  Ilmastonmuutos

  Planeettamme ei voi hyvin – ripeä korjausliike voisi tuoda 20 biljoonan vuosittaisen hyödyn
• 9.12.16:14
  EU

  STT: EU esittämässä höllennyksiä ympäristölainsäädäntöön
• 9.12.15:54
  Ilmastonmuutos

  Tähän mennessä kattavin ympäristön tilasta laadittu tieteellinen raportti julkaistiin
• Lataa lisää