Haavoittuvassa asemassa olevat lapset ovat ilman suojaa myös verkossa – "Snapchatissa kysytään paljastavia kuvia jatkuvasti"

Nuoret kokevat, että väkivallan uhka on kasvanut – mitä tästä ajattelee poliisi? 9:01
Katso myös: Nuoret kokevat, että väkivallan uhka on kasvanut – mitä tästä ajattelee poliisi?

Lapsen tausta ja tilanne vaikuttavat siihen, miten haavoittuvassa asemassa hän on verkkoympäristössä, ilmenee Pelastakaa Lapset -järjestön selvityksestä. Elämässä muutenkin haavoittuvassa asemassa olevat lapset ovat usein ilman suojaa myös digitaalisessa ympäristössä.

Kuka haavoittuu verkossa -selvityksestä käy ilmi, että muun muassa seksuaalivähemmistöihin kuuluvat lapset ja lapset, joiden perheissä on talousvaikeuksia, ovat kohdanneet muita enemmän ikäviä tilanteita verkossa. Haastateltujen lasten mukaan ikävät tilanteet ovat vaikuttaneet esimerkiksi uneen, sanoo asiantuntija Mirja Hämäläinen tiedotteessa.

Pelastakaa Lapset muistuttaa, että yksikään digitaalisia välineitä käyttävä lapsi ei ole täysin suojassa verkon haittailmiöiltä. Erilaiset sosiaalisen median alustat ovatkin yleisimpiä paikkoja kohdata ikäviä ja epämieluisia tilanteita.

Lapset törmäävät netissä vihapuheeseen

Selvityksen mukaan monia lapsia ahdistaa esimerkiksi verkon keskustelukulttuuri, jossa erilaisista vähemmistöistä puhutaan epäkunnioittavaan sävyyn. Moni lapsi on kohdannut myös vihapuhetta. Lisäksi verkossa on kiusaamista eri muodoissa, ja siellä lähetetään ilman suostumusta seksuaalissävytteisiä viestejä.

–  Snapchatissa kysytään paljastavia kuvia jatkuvasti, kertoi lukioikäinen koulukyselyn vastaaja.

Kyselyyn vastanneiden lasten mukaan verkosta saataisiin turvallisempi paikka muun muassa rajaamalla netin käyttäminen pois pienimmiltä lapsilta. Vastaajien mukaan apua olisi myös siitä, että vanhemmat ja huoltajat tietäisivät enemmän siitä, mitä lapset verkossa tekevät.

Tiukulan Säätiön rahoittamaan selvitykseen kerättiin aineistoa kahdella kyselytutkimuksella kouluissa ja sosiaalisessa mediassa sekä muutamalla haastattelulla. Vastauksia saatiin yli 2  000 lapselta. Aineisto kerättiin syksyllä 2020 ja vuoden 2021 alussa.

Lue myös:

    Uusimmat