Häätöjen määrä on kasvanut viime vuosina reippaasti ja se tulee kalliiksi niin vuokranantajalle kuin yhteiskunnallekin. Myös asunnottomuuden pelätään nousevan rajusti.
Ulosottolaitoksen tilastojen mukaan häätöjen määrä on kasvanut viime vuodesta jopa 15 prosenttia. Viime vuoden elokuussa häätöjä oli 3 100 ja tänä vuonna niitä on ollut tähän mennessä 3 600.
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat ry:n (KOVA ry) ekonomisti Eetu Kaurian uskoo häätöjen määrän vielä kasvavan.
Häätöjen taustalla Kaurian mukaan on useimmiten vuokravelat, meluhäiriöt asunnoissa tai asuntojen huono hoito tai järjestyshäiriöt asunnon ympäristössä.
Häädön hinta jopa tuhansia euroja
Kustannuksia tulee monelle eri taholle, kuten vuokranantajalle, taloyhtiölle ja muille vuokralaisille. Yhteiskunnalle häätöprosessista valuu häädetyn asukkaan vuokravelkoja ja esimerkiksi käräjäoikeuden kulut.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n erityisasiantuntija Sina Rasilaisen mukaan häädöstä aiheutuvat inhimilliset kärsimykset tulevat yhteiskunnan maksettavaksi.
– Häädetyksi tulleen hakiessa uutta asuntoa vuokrarästejä maksetaan sosiaaliturvan kautta.
Kaurian mukaan hinta häätöä kohden voi nousta useisiin tuhansiin euroihin.
– Häädön hinta voi helposti olla noin 3500–5500 euroa. Siihen päälle vielä häätöprosessin aikana tulevat vuokravelat, jotka voi hyvin olla jopa viiden kuukauden ajalta, avaa Kauria.
Lue myös: Isännöitsijä Mauri kertoo tapauksesta, jossa suositteli purkamaan vuokrasopimuksen heti
Pelkona kodittomuuden lisääntyminen
Pitkiksi venyvät häätöprosessit nostavat häädön hintaa ja jumiuttavat myös vuokramarkkinoita. Syynä pitkään kestoon on Kaurian mukaan käräjäoikeuden pitkät käsittelyajat, mutta myös vaikeus tavoittaa häädettäviä.
– Koko tämän ajan vuokravelkaa kerääntyy vuokralaiselle ja, kun häätöprosessi on kesken, asuntoon ei kukaan muu voi muuttaa, Kauria avaa.
Suomi on ollut asunnottomuuden torjunnassa edelläkävijä, mutta Rasilaisen mukaan on pelko, että asunnottomuus lähteen nousuun.
– Ihmisten vaikeudet saada seuraavaa asuntoa lisääntyy ja siksi ennaltaehkäisy on tärkeää. Esimerkiksi Oulussa tilanne on parempi, koska asumisneuvontaa on siellä saatavilla enemmän, kertoo Rasilainen.
Asumisneuvonnan avulla pyritään selvittämään vuokra- ja vastikevelkoja ja auttamaan myös uuden kohtuuhintaisen asunnon löytämisessä.
Rasilaisen mukaan häätöjen kasvu on lisääntynyt muutamastakin syystä.
– Tarjolla pitäisi olla riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja ja riittävää sosiaalitukea niitä varten, jotka eivät omilla tuloilla kykene kohtuullisen hintaista asumista maksamaan. Nyt molemmat tekijät näistä ovat muuttuneet ja ennustettavissa on vielä huonompaa, kertoo Rasilainen.
Maksuhäiriöt myös nousussa
Myös maksuhäiriömerkinnät ovat yleistyneet. Syyskuun lopussa maksuhäiriömerkintä oli 365 500 suomalaisella, käy ilmi Suomen Asiakastiedon rekisteristä. Määrä on kasvanut viime vuodesta 15 000 henkilöllä.
Useimmiten maksuhäiriöiden taustalla ovat maksamattomat kulutusluotot. Tänä vuonna annetuista velkomustuomioista suurin osa, 63 prosenttia, johtui maksamattomista tili-, kerta- ja kulutusluotoista, Suomen Asiakastieto kertoo tiedotteessa.
Asiakastiedon varatoimitusjohtaja Mikko Karemon mukaan monen kuluttajan ylivelkaantumisen ja maksuhäiriöiden taustalla on luotto, jota ei asiakkaan taloudellisen kokonaistilanteen perusteella olisi kannattanut myöntää.
– Luotonanto puutteellisilla tiedoilla ei ole kenenkään etu, ei yritysten eikä kuluttajan. Luotonantajien kannattaa kiinnittää taustojen tarkastamiseen erityistä huomiota, jotta ylivelkaantumista saataisiin ehkäistyä, kertoo Karemo.
0:48