Suomen Palloliitto ilmoitti Kansojen liigan voitokkaan Montenegro-ottelun jälkeen, että Huuhkajien Glen Kamaran epäillään joutuneen ottelussa rasismin kohteeksi. Palloliitto viestitti, että Euroopan jalkapalloliitto Uefa aloitti tutkinnan Montenegron pelaajan rasistisesta käytöksestä Kamaraa kohtaan.
Ihmisoikeusliiton asiantuntija Samuel Bashmakovin mukaan rasismi on edelleen valitettavan yleinen ongelma urheilussa ja jalkapallossa. Sierraleonelaistaustainen Kamara, 26, on siitä yksi esimerkki, sillä Rangersin keskikenttäpelaaja joutui viime vuonna Slavia Prahan Ondrej Kudelan rasistisen solvauksen kohteeksi Eurooppa-liigan pudotuspeliottelussa.
– Tämä on totta kai surullinen tapaus, jos taustalla on rasistisia solvauksia tai muuta. Nyt on erityisen tärkeää, että Uefa ja Palloliitto ottavat asian vakavasti, ja on hyvä, että tapahtumista on aloitettu selvitys, Montenegro-ottelun katsonut Bashmakov kommentoi Kamaran tilannetta.
Bashmakov korostaa urheilujärjestöjen vastuuta rasismin kitkemisessä. Bashmakovin mukaan Uefa on tunnistanut jalkapallossa rehottavan rasismin kohtalaisesti, mutta hän toivoo urheilujärjestöiltä konkreettisia toimia viestinnällisten ulostulojen rinnalle.
– Puhutaan urheilujärjestöjen linjauksista, työnkuvista, koulutuksesta ja kouluttautumisesta sekä ohjeistuksista. Miten linjataan esimerkiksi se, millainen on ennalta sovittu menettelytapa rasististen solvausten tilanteista?
– Helposti tyhjäksi jäävän nollatoleranssipuheen tilalla voitaisiin nostaa esiin, että järjestöllä on laista nouseva velvollisuus puuttua syrjintään tai häirintään. Rasismin kitkemisessä on paljon tehtävää jäljellä. Taustalla pitää olla ajatus antirasismin edistämisestä ja siitä, että rasismia puretaan aktiivisesti urheilussa, jossain tietyssä lajissa ja ylipäätään yhteiskunnassa.
Myös Suomen ongelma
Bashmakov muistuttaa, että rasismi on ongelma myös Suomessa.
– Euroopan unionin perusoikeusvirasto FRA totesi 2018, että Suomi on yksi EU:n rasistisimmista maista. Rasismi heijastuu koko yhteiskuntaan, mukaan lukien urheiluun ja eri lajeihin. Urheilu ei ole yhteiskunnasta erillinen saareke.
Osa rasismista voi olla selkeästi havaittavaa, kuten katsomohuutelua tai toisen pelaajan huutelua, mutta ongelma voi kyteä monesti myös rakenteissa, asenteissa ja ennakko-oletuksissa.
– Rasismiin puuttumisessa ja sen tunnistamisessa tarvitaan vielä lisää panostusta niin Suomen urheilujärjestöissä kuin kansainvälisestikin. Tarvitaan tietoisuuden lisäämistä ja koulutusta. Rasismia kokeneen näkökulmasta on tärkeää myös, että lajiliitto tai seura asettuu yksiselitteisesti henkilön tueksi, Bashmakov sanoo.