Vuosien ajan mielenrauhaa etsineet Gasellit tajusivat poikkeusaikana, että tulevaisuudessa he eivät halua palata enää siihen rumbaan, jossa painetaan jatkuvasti oman jaksamisen rajoilla.
Saapuessani kerrostalokolmioon Helsingin Pasilassa hämmennyn. Levy-yhtiön edustaja oli sanonut, että haastattelu rapyhtye Gasellien kanssa tehdään heidän ”kotistudiollaan”. Ihmettelenkin ääneen kämpän eteisen ovella, että ”onpa teillä kodikas studio tosiaan”.
– Niin siis mähän asun täällä, että tää on mun koti, vastaa Gasellien tuottaja-dj MusaJusa (Jussi Mikkonen).
Ahaa joo, no sehän toki selittää, mietin itsekseni hieman nolona.
Saan esittelykierroksen asunnossa, jonka yhdestä makuuhuoneesta on tehty kotistudio, jossa tosiaan on tuotettu Gasellien neljä viimeisintä albumia. Samaisessa asunnossa pidetään muutenkin neljän jäsenen kesken tiivistä tukikohtaa.
Musiikin tuottamisen lisäksi Pasilassa pidetään yllä muitakin Gaselleille tärkeitä perinteitä, kuten esimerkiksi yhtyeen ”pelipaitajatkoja”. MusaJusalla on omien sanojensa mukaan varsin kattava ”lätkäpaita-arsenaali” joten Pasilassa tiiviiksi konseptiksi on syntynyt jatkot, joilla vietetään aikaa yhdessä lätkäpaidat päällä. Tärkeää perinnettä on pidetty yllä myös poikkeusaikana, sillä lukeutuvathan nämä yhdessä töitä tekevät muusikot toistensa lähimpiin kontakteihin.
Poikkeusaikana syntyi myös Gasellien kuudes studioalbumi Zen, joka julkaistiin perjantaina 12. helmikuuta. Istumme alas MusaJusan, Päkän (Pekka Salmisen), Thube Hefnerin (Tuomas Pentikäisen) sekä Hätä-Miikan (Miikka Niirasen) kanssa keskustelemaan levystä samalle sohvalle, jolla nelikko on muutamaa päivää aiemmin seurannut myös yhdessä jenkkifutiksen Super Bowlia pitkälle aamuun.
Nimensä mukaisesti Zen on teema-albumi, joka kertoo mielenrauhan etsimisestä ja tuon etsinnän vaikeudesta. Tyylillisesti albumilta löytyy kappaleita laidasta laitaan, useiden vierailevien artistien kera – Gaselleille tuttuun tyyliin. Levyllä kuullaan muun muassa nousevia artisteja Pessoa ja Onni Boita, sekä myös tribuutti suomiräp-ikoni Ruudolfille.
Vaikka levyllä tyylit ja tunnelmat vaihtelevat, pysyy teosta yhteen nitova narratiivi selkeänä. Ja siitä pitää huolen näyttelijä-kirjailija Antti Holma, jonka ääntä kuullaan levyllä kuulijaa neuvovana kertojana.
Päkä kertoo, että Holmaa kaavailtiin mukaan levylle pitkään, mutta muusikot pelkäsivät, että Holma torjuisi heidän ehdotuksensa. Toisin kuitenkin kävi.
– Siinä vaiheessa, kun uskallettiin viimeinkin kontaktoida Antti Holma ja lähettää hänelle viesti, että kiinnostaisiko lähteä tähän, niin hän paljastui todella mutkattomaksi ja totesi suoraan, että tämähän on hyvä idea ja kyllähän hän tämän tekee, Päkä muistelee.
Tärkeän viestin lähettämistä jännitettiin ja hillottiin kuitenkin kuukausia. Levy tehtiin välissä käytännössä valmiiksi, ennen kuin Holman osuuksia alettiin työstämään. MusaJusan mukaan levyn biisilistaan oli merkitty pitkään Holman osuudet kysymysmerkeillä, ennen kuin kysymysmerkit lopulta päästiin poistamaan.
– Jussi aina säännöllisin väliajoin toi sen esille, että pitäisikö meidän laittaa nyt sille Antille sitä viestiä, mutta meitä muita jännitti niin paljon, että sanottiin aina, että ”katsotaan ensi viikolla, jos sen sitten vasta laittaisi”, että keskitytään vielä nyt näihin muihin juttuihin. Ehkä se pelko siitä, että Antti hylkää meidän ideat, oli sen verran vahva, Thube muistelee nauraen.
LUE MYÖS: Huippusuosittu rap-yhtye Gasellit MTV:n erikoishaastattelussa: Tämä nelikko ei jätä yleisöään ikinä kylmäksi – "Siinä on sellainen adrenaliinikylpy"
Holma on tuottanut muutaman tuotantokauden ajan omaa podcastiaan Auta Antti! joka on saavuttanut suuren suosion. Myös Gasellit tunnustautuvat Holman podcastin faneiksi ja kertovat kokevansa, että tietyllä tapaa ajattelevat Holman työn Zen-levyn kertojana olevan omanlaistaan jatkumoa podcastille.
Ja onhan Auta Antti! myös auttanut Gasellejakin.
– On tajunnut sen, että kaikkihan tässä ollaan ihmisiä ja kaikkia meitä ahdistaa, että se ei ole mitenkään poikkeuksellista, että on huonoja fiiliksiä, MusaJusa miettii.
– Ja kyllä mä yhden jakson jälkeen lopetin tupakoinnin, niin siinä mielessä oli apua kyllä, Päkä kertoo.
”Kun joku on kaatunut, niin kolme on kiskomassa ylöspäin”
Mielenrauhaa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia Gasellien jäsenet ovat etsineet pitkään. Päkä kertoo pohtineensa jo tovin, kuinka sosiaalinen media vilisee hyvinvointivalmentajia sekä ylipäätään hyvinvoivilta vaikuttavia ihmisiä, jotka fiilistelevät jatkuvasti oman elämänsä autuutta. Mutta muusikon omassa elämässä ei todellakaan tuntunut samalta.
– Periaatteessa kaiken pitäisi olla ihan hyvin, että meillä on ollut töitä ja ystäviä lähellä ja olemme toistaiseksi toimintakykyisiä nuoria ihmisiä, ja silti elämä ei tunnu ihan tuolta. Niin mikä siinä on ja mistä myös me löydettäisiin tuollainen olotila.
Ja onhan se niin, että useamman vuoden Suomen artistitaivaalla liihottanut Gasellit on ollut myös vuosien ajan tiiviissä keikkaputkessa. Ennen poikkeusaikoja Gaselleilla oli noin 120 keikkaa vuodessa, eli keskimäärin kolmen päivän välein. Mutta ennätys on MusaJusan mukaan ollut kolme keikkaa saman päivän aikana.
Kun poikkeusajat alkoivat, oli hidastunut tahti aluksi helpotus. Vaikka kaipuu keikoille on jo kova, ovat Gasellien jäsenet istuneet useaan otteeseen yhdessä MusaJusan kodin sohvalla Pasilassa ja pohtineet yhdessä sitä, millaisia rajoja he haluavat itselleen jatkossa asettaa.
– Ollaan istuttu tosi paljon aika lailla tässä samassa asetelmassa ja terapioitu toisiamme siitä, että mitä tämä vuosi on tuonut mukanaan, mikä ahdistaa ja mikä jännittää, Thube kertoo.
– Aikamoista vuoristorataa tämä on ollut, on ollut hyvä fiilis, kun on saanut olla vaan kotona eikä ole tarvinnut lähteä keikoille, mutta sitten taas heti seuraavana päivänä on voinut olla aika syvä eksistentiaalinen kriisi ja ahdistus siitä, että onko sitä enää koskaan töitä ja pitääkö lähteä työkkäriin etsimään jotain niin sanotusti oikeita hommia, Thube jatkaa.
Vaikka tilanne olisi kuinka haastava, Gaselleja tuskin koskaan kuopattaisiin MusaJusan mukaan, vaikka musiikinteon rinnalle joutuisikin ottamaan muiden alojen töitä. Päkä yhtyy bänditoverinsa mietteeseen.
– Olisi se valheellista väittää, jos sanoisi, ettei tähän aikaan liittyisi tiettyjä pelkoja tämän ammatin tulevaisuudesta ja siitä, miten meidän bändi selviää tästä kaikesta, onko meillä enää mitään yleisöä sitten joskus kun keikoille pääsee. Tottakai tuommoisia joutuu miettimään, mutta ollaan sitten keskitytty sen uuden musiikin tekemiseen ja toivottu, että se kantaa, Päkä miettii.
Yhteinen toive olisi kuitenkin se, ettei aivan samanlaiseen rumbaan palata, mikä määritteli Gasellien elämää ja arkea vuosien ajan. Yhtye haluaa tehdä työtään rauhallisemmin ja enemmän omilla ehdoillaan, eikä siitä pelosta, ettei yhtäkään keikkaa voi jättää tekemättä, koska sitten kutsuja ei enää tule.
LUE MYÖS: Musiikkialan ahdinko jatkuu – Eicca Toppinen ja Paleface harkitsivat eri alojen töitä: "Nyt lähdetään asfalttimieskurssille"
Pysähtymisen aikana on mietitty yhdessä, mitä bändissä oleminen on parhaimmillaan sekä miltä se tuntuu raskaimmillaan. Unelmana on, että bändi on olemassa vielä vuosikymmenten päästäkin.
Yli vuosikymmenen ajan musiikkiurallaan edennyt nelikko on yhtä mieltä siitä, kuinka kiitollisia he ovat toisiltaan saamasta tuesta, puolin ja toisin. Sooloartistien paineet sekä yksinäinen vastuu omasta urasta eivät käy kateeksi Gasellien mielestä.
– Jos meistä jollain on vähän alkanut kusta nousemaan päähän, niin on kolme kiskomassa alaspäin. Sitten kun joku on kaatunut, niin kolme on kiskomassa ylöspäin. Sekä ylä- ja alamäissä on voitu jakaa se huoli jonkun kanssa, että kyllä se yksin olisi tämäkin vuosi ollut todella paljon raskaampi varmasti käsitellä, kun se nyt jo on ollut sitä, Päkä toteaa.
– Kyllä meillä on ollut paljon tukea siinä, että ollaan saatu pikkuhiljaa kasvaa tähän hommaan mukaan ja me ollaan saatu tehdä se vielä yhdessä. Meillä on ollut se toistemme jeesi koko ajan siinä, Thube komppaa.
Mielenrauhaa myös musiikin ulkopuolelta
Musiikillisesti nelihenkisellä Gaselleilla on ideoita vaikka muille jakaa, ja tämä pätee myös musiikin ulkopuolelle. Zen-albumin lisäksi Gasellit lanseerasi hiljattain oman rauhoittumisapplikaationsa, jossa he esittelevät itse hyviksi totemansa keinot rauhoittumiseen ja – ainakin hetkittäisen – mielenrauhan löytämiseen.
Veto on yllättävä ja herääkin kysymys, että kuinka idea mahtoi saada alkunsa.
– Veikkaan, että tässä on vaan yksinkertaisesti ollut liikaa aikaa tänä vuonna kehitellä, tässä on ollut jopa vähän runsauden pulaa näistä ajatuksista. Ihan kaikkia ei olla vielä saatu paketoitua, mutta varmaan tässä vuoden 2021 mittaan nekin ideat sitten kulminoituu ja muuttuu lihaksi, Hätä-Miikka naureskelee.
Päkän mukaan rauhoittumisapplikaatio on myös tietynlainen ajankuva, sillä monet tahot ovat valmiita tarjoamaan helppoja vastauksia siihen, kuinka löytää ”sen kuuluisan zen-tilan”, saa mielenrauhaa ja alkaa muutenkin voimaan kokonaisvaltaisesti hyvin.
– Halusimme tuoda oman palamme tähän leikkiin ja meillä on nyt sitten oma rauhoittumisapplikaatio, joka lupaa näitä kaikkia samoja asioita kuin muutkin. Katsotaan, toimiiko kellään, Päkä virnistää.
Muusikoiden mukaan palautetta on tullut jo applikaatiostakin laidasta laitaan: osalla on ilmeisesti toiminut, osalla ei.
– Ei ole kukaan ainakaan pyytänyt rahojaan takaisin, MusaJusa pohtii.
– Voi johtua siitä, että se äppi on ilmainen, Päkä kuittaa.
Kuten todettu, Gasellit ei aio tyytyä applikaatioon vaan ideoita laajentaa yhtyeen toimintaa on useita. Thuben mukaan vuosien saatossa on heitelty ilmoille ehdotuksia muun muassa lähtemisestä virvoitusjuomabisnekseen ja että ryhmä on ollut lähellä perustaa oman viihdeimperiuminsakin.
Mutta ykkösenä säilyy tietysti musiikki. Halu kehittyä, luoda uutta sekä näyttää mihin pystyy, ei ole poistunut vuosien saatossa mihinkään.
– Ei se itseluottamus ainakaan vielä ihan niin kovalla tasolla ole, että olisi semmoinen fiilis, että me voidaan vaan vedellä lonkkaa ja nautiskella työn hedelmistä, Päkä nauraa.
MusaJusa yhtyy pohdintaan todeten, että bändillä on nyt jo tullut hieman tylsää, kun kuudes levy valmistui. Ajatukset ovat siirtyneet jo pikkuhiljaa siihen, että pitäisikös sitten alkaa työstämään jo seuraavaa levyä.
– Jos ei ole keikkaa, niin hemmetti me mennään tuonne huoneeseen ja heti kun kameraryhmä poistuu, niin me aletaan vääntämään seuraavaa albumia, Hätä-Miikka summaa nauraen.