Fortumin yhtiökokous hyväksyi 2,35 miljardin lainapaketin – mukana joukko osakkeenomistajia "olisin minäkin voinut lainata näillä ehdoilla valtiolle lainata"

Varsinaisesti yhtiökokous päätti suunnatun maksuttoman osakeannin järjestämisestä valtion sijoitusyhtiö Solidiumille, mikä etenkin tuntui harmittavan vähemmistöomistajia. Lainan koroksi on sovittu 14,2 prosenttia, mutta myös maksuton osakeanti on lainan ehtona. Sen seurauksena Solidium omistaa noin prosentin Fortumista. Samalla Suomen valtion määräysvallassa olevien Fortumin osakkeiden määrä nousee 51,26 prosenttiin nykyisestä 50,76 prosentista, kun muiden osakkeenomistajien omistus laimentuu eli omistusosuus pienenee.

Vaikka kokouksen esityslista oli lyhyt, venyi itse kokous yli nelituntiseksi puhemaratoniksi, kun lainasopimusta arvostelevat vähemmistöomistajat pääsivät tenttaamaan yhtiön johtoa. Järjestelyä vastusti esimerkiksi Fortumin toiseksi suurin osakkeenomistaja vakuutusyhtiö Ilmarinen, joka edustajansa välityksellä ilmoitti pitävänsä ehdotusta vähemmistöomistajien oikeuksien ja etujen vastaisena sekä osakkeenomistajien yhdenvertaisuusperiaatetta rikkovana. Ilmoitus kirvoitti yleisöltä raikuvat aplodit.

Ilmarisen edustaja Rami Vehmas arvioi, että Saksan valtion kanssa sovitun Uniper-kaupan myötä suurin epävarmuus Fortumin tulevaisuudesta ja rahoitusasemasta pieneni merkittävästi.

–  Ilmarinen on epäilemättä usean muun tahon ohella valmis osallistumaan yhtiön harkitseman lyhytaikaisen rahoitusfasiliteetin järjestämiseen ilman suunnattua maksutonta osakeantia, Vehmas sanoi.

Jo etukäteen tyytymättömyytensä järjestelyyn olivat ilmoittaneet myös muun muassa Suomen Osakesäästäjät, Suomen Pörssisäätiö ja S-Pankki. Esimerkiksi Pörssisäätiön edustaja Jesse Collin huomautti, että rahoituspaketin tuotto olisi erinomainen myös ilman osakekomponenttia ja järjestelyä on suunnatun maksuttoman osakeannin vuoksi vaikea pitää markkinaehtoisena.

"Kyse oli rahan saatavuudesta"

Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramon mukaan rahoitusratkaisu on tuossa mittakaavassa paras mahdollinen, mitä Fortumille oli ja on edelleen tarjolla. Sopimuksen taustalla on energian hinnannousu kesän mittaan ja alkusyksyllä ennennäkemättömälle tasolle, mikä nosti myös energiayhtiön vakuusvaateita.

–  Ehdot ovat erittäin tiukat. Mutta meille Fortumissa elo-syyskuun vaihteessa kyse ei enää ollut korkojen minimoimisesta, kyse oli rahan saatavuudesta, markkinoiden luottamuksesta ja Fortumin aseman turvaamisesta merkittävänä markkinatoimijana, Rauramo sanoi.

Vaikka sähkön hintapaineet ovat sittemmin helpottaneet, on Fortum jo nostanut lainasta ensimmäisen 350 miljoonan erän, sillä sekin oli järjestelyn toteutumisen ehtona.

–  Fortumin on varauduttava markkinaheilunnan ja epävarmuuden jatkumiseen, sillä tulevasta talvesta ei edelleenkään kukaan tiedä, Rauramo jatkoi.

Hän korosti, että päätöksiä piti tehdä nopeassa aikataulussa, eikä Solidiumin lisäksi yhtään varmaa tämän luokan lainasopimusta ollut käytettävissä. Rauramo muistutti, että merkintäosakeanti vie aikaa kuten myös omaisuuden myyminen.

Fortum oli aloitteellinen, ei lainanantaja

Pyyhkeitä kokouksessa sai vähemmistöomistajilta myös valtio-omistaja, jolta kysyttiin muun muassa, eikö teitä edes hävetä.

Valtio-omistajan näkökulmaa toi finanssineuvos Maija Strandberg valtioneuvoston kansliasta. Hän painotti, että lainaehdot ovat markkinaehtoiset. Erityisesti haluttiin varmistaa se, ettei järjestely ole valtiontukisäädösten vastainen.

–  Lainaehdoista on neuvoteltu osapuolten kesken, Strandberg sanoi.

–  Fortum on ollut tässä asiassa aloitteellinen, ei lainanantaja.

Strandberg kertoi, että käytännössä laina piti järjestää yhden viikonlopun aikana, sillä yhtiöllä ei ollut ilmoituksensa mukaan mitään muita vastaavan mittaluokan rahanlähteitä käytettävissä.

"Olisin minäkin voinut lainata"

Fortumin yhtiökokous houkutteli paikalle sankan joukon osakkeenomistajia. Porvoosta kokoukseen saapunut Ismo Oksanen kertoi ennen kokousta vastustavansa ehdotusta.

–  Mielenkiintoinen tapaus. Tässä valtio kahmii itselleen ilmaisia osakkeita, Oksanen sanoi.

–  Olisin minäkin voinut lainata näillä ehdoilla valtiolle rahaa. Olisi voinut muiltakin osakkeenomistajilta ehkä kysyä.

Kaiken kaikkiaan Oksanen katsoo, että Fortum on ollut hyvä sijoituskohde. Etenkin hän arvostaa vakaata osinkoa.

Myös espoolainen Sten Sandås kritisoi ehdotusta siitä, että ehdot ovat liian hyvät yhdelle osakkeenomistajalle, eikä ehdotus ole oikeudenmukainen. Hänkin kertoo, että olisi ollut valmis osallistumaan Fortumin rahoitukseen.

– Kaikilta pitäisi kysyä. Osakeyhtiölaissa sanotaan, että se pitäisi hoitaa oikeudenmukaisesti, Sandås sanoi.

Kirsti Helenius kertoi saapuneensa Lohjalta kokoukseen hämmentyneellä mielellä.

–  Aika jännä juttu. Onko tällaista tehty ennen, ja voiko tällä lailla tehdä tämän jälkeenkin?

Myös Helenius kertoi vastustavansa järjestelyä ihan periaatteen vuoksi. Fortumiin hän uskoo edelleen sijoituskohteena.

–  Sähköä kaikki tarvitsevat tietenkin aina.

Lue myös: Fortum sopi ydinpolttoaineen hankinnasta amerikkalaisyhtiön kanssa – tulee nykytoimittaja Rosatomin rinnalle