Suomalaiset pankit vastustavat EU-komission viime viikolla esittämää euroalueen yhteistä talletussuojarahastoa. Pankkeja edustavan Finanssialan keskusliiton (FK) mukaan rahastolle ei ole tarvetta eikä edellytyksiä.
Komissio esittää kolmivaiheista mallia, jonka mukaan talletukset suojattaisiin 100000 euroon saakka kokonaan yhteisestä rahastosta vuodesta 2024 lähtien.
– Ei ole reilua, että lähdetään yhteisvastuun kautta, sanoo FK:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Epäreiluus tarkoittaa sitä, että euroalueella on tuhansia pieniä ja keskisuuria pankkeja, joille ei ole tehty kuntoarvioita Euroopan keskuspankin johdolla. Kuntoarviot eli stressitestit on tehty vain suurimmille pankeille.
Pieniä ja keskisuuria pankkeja on runsaasti muun muassa Italiassa ja Espanjassa. Jos joku niistä menee konkurssiin, suomalaiset pankit joutuvat yhteisen rahaston kautta maksamaan osaltaan talletussuojaa pankin asiakkaille, koska kansallisia talletussuojarahastoja ei enää ole.
Pienet pankit eivät ole EKP:n valvonnassa, vaan valvonta on järjestetty kansallisesti. Mattila painottaa, että myös vastuun on tällöin oltava kansallisella tasolla.
Komission esitystä kannatetaankin Etelä-Euroopassa, jossa mahdollisia kriisipankkeja on eniten. Suomalainen pankkijärjestelmä on todettu terveeksi.
Mattila huomauttaa myös, että valtioiden velkapapereiden aiheuttama riski vaihtelee suuresti. Kyproksella pankkien hallussa oleva kotimaan valtionvelka oli vuoden 2013 lopussa lähes 250 prosenttia pankkien omista varoista. Suomessa osuus oli liki olematon.
– Jos valtion velanmaksukyky heikkenee, se iskee todella kovaa pankkeihin, Mattila varoittaa.
Järjestelmissä suuria eroja
Mattila muistuttaa että euromaiden nykyisissä talletussuojajärjestelmissä on suuria eroja. Suomessa toimivilta pankeilta on kerätty vuodesta 1998 alkaen jo yli miljardi euroa, mikä on enemmän kuin EU:n talletussuojadirektiivi edellyttää.
Monissa maissa kuten Hollannissa, Itävallassa ja Italiassa rahastoja ei ole vielä lainkaan.
FK kannattaa pankkiunionia, johon yhteinen talletussuojarahasto liittyy. Järjestö minimoisi kuitenkin yhteisvastuun. Sijoittajanvastuun pitäisi olla FK:n mielestä ensisijainen tapa rahoittaa kriisien hoitoa.