Suomen finanssisektorin kannalta olisi hyvä asia, jos finanssikonserni Nordea toimisi pankkiunionin sisällä, sanoo Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen.
– Silloin valvonta on yhtenäistä, ja esimerkiksi kriisinratkaisu olisi yhteisen kriisinratkaisuneuvoston vastuulla, Tuominen sanoo.
Nordea on uhannut siirtää pääkonttorinsa pois Tukholmasta, jos Ruotsin hallitus korottaa suunnitelmansa mukaan kriisinratkaisurahaston maksuja. Nordea keskitti juuri tämän vuoden alussa kaikki toimintonsa Ruotsiin. Suomen ja muiden toimintamaiden pankeista tehtiin sivuliikkeitä.
Tuomisen mukaan sivuliikkeeseen on sopeuduttu, mutta Finanssivalvonta ajaa EU-lainsäädäntöön muutosta, jotta "systeemisesti merkittävän" sivuliikkeen sijaintivaltion pankkivalvojan oikeuksia kasvatettaisiin.
– Sivuliikkeiden valvojien pitäisi selkeästi osallistua kokonaisvalvontaan, koska on kaikkien intressi, että kokonaisuus on kestävällä pohjalla, Tuominen sanoo.
Pankkiunionin sisällä pankin vakavaraisuutta valvoo Euroopan keskuspankki EKP, pankkiunionin ulkopuolella valvonta on pankin kotimaan valvojan käsissä. Toistaiseksi molemmissa tilanteissa talletussuoja on pankin kotimaan vastuulla.
Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos sanoi maaliskuun puolivälissä yhtiökokouksessa, että muuttopäätöksen jälkeen vaihtoehdot olisivat luultavasti Suomi tai Tanska. Ruotsin lisäksi Tanska on pankkiunionin ulkopuolella, mutta Suomi on sisäpuolella.
Ruotsin valtiovarainministeri Magdalena Andersson sanoi aiemmin, että Nordean pääkonttorin siirto Ruotsista voisi olla hyväkin asia, sillä se vähentäisi ruotsalaisten veronmaksajien riskiä romahduksen iskiessä.