Kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin toiminnasta nousi eilen pieni kohu, kun kansalaisjärjestö Finnwatch julkaisi raportin, jossa todettiin, että viidennes sijoituksista on Suomen kehityspolitiikan linjausten valossa kyseenalaisia.
Kansalaisjärjestön mukaan kehitysyhteistyörahoja on sijoitettu suomalaisen kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin rahastojen kautta muun muassa fossiilisiin polttoaineisiin, lihantuotantoon ja yksityiskouluihin, raportissa sanotaan. Kehitysyhteistyörahaa on sijoitettu myös useisiin yrityksiin, joiden palvelut on suunnattu kehitysmaiden tai länsimaiden rikkaalle väestölle.
Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi sanoo aamun Huomenta Suomessa, että yhtiön pääpaino on suorissa sijoituksissa. Rahastoja on noin viidennes. Kangasniemen mukaan rahastosijoitukset ovat vähenemässä, mutta niillä on oma paikkansa.
– Väitteistä, että nuo sijoitukset olisivat epäonnistuneita ja kehityspolitiikan vastaisia, olemme kyllä eri mieltä, Kangasniemi sanoo.
Kangasniemi korostaa useiden kehityskohteiden- ja maiden haastavuutta. Hänen mukaansa on hyvä, että yhteistyökumppanina on paikallinen taho, joka pystyy jopa päivittäin olemaan yhteydessä kohdeyrityksiin ja tuomaan lisäarvoa hankkeisiin.
– Ne hankkeet, joita tehdään kaukaa, Helsingistä käsin, ovat tyypillisesti isompia tai vakaammilla alueilla. Sellaisilla alueilla, joissa toimialaosaaminen on keskeistä. Kun taas tehdään pienempiä sijoituksia monilla eri toimialoilla ja on tärkeää ymmärtää maan kontekstia, silloin täytyy olla paikallinen tiimi.
Kangasniemen mukaan Finnfund ei perusta aluekonttoreita vaan toimii paikallisten välittäjien kautta. Finnfund panostaa toimitusjohtajan mukaan entistä enemmän uusiutuvaan energiaan ja kestävään metsätalouteen.