Tekstiviestihuijaukset eivät ole mikään uusi ilmiö, mutta ne ovat kehittyneet ja muuttuneet taidokkaammiksi. Huijatuksi voi joutua kuka tahansa.
Huijausviesteissä on kyse huijauksista ja huijareista, mutta se vaihtelee, millä metodeilla huijarit ovat milloinkin liikenteessä, muistuttaa F-securen tutkija Jarno Niemelä.
Viime kuukausien aikana nimenomaan tekstiviestihuijaukset ovat nousseet taas pinnalle. Mistään uudesta ilmiöstä ei kuitenkaan ole kyse.
– Tekstiviestihuijauksista on ollut silloin tällöin paljon juttua, jolloin ihmiset ovat oppineet varomaan niitä. Sitten niiden tilalle on tullut muita huijauksia, ja kun aikaa kuluu tarpeeksi, ihmiset unohtavat ja homma alkaa taas uudestaan, Niemelä sanoo.
– Se perustuu ihan puhtaasti siihen, että ihmiset unohtavat mikä on akuutti uhka, eivätkä osaa olla varuillaan.
"Yleisesti ottaen en lähtisi syyttämään ihmisiä hölmöydestä."
Huijausviestiin haksahtamista usein hävetään, mutta on syytä muistaa, että vahinko voi tapahtua kenelle tahansa.
Fiksuillekin ihmisille tulee heikkoja hetkiä, ja kiireessä huomio saattaa herpaantua. Toki liiasta hyväuskoisuudestakin sakotetaan.
– Siihen nämä huijarit luottavat, että kun tarpeeksi montaa ihmistä näillä viesteillä pommittaa, niin aina on joukossa joku, jolla on tarkkaavaisuus herpaantunut tai sitten on oikeasti vähän hölmö.
– Yleisesti ottaen en kuitenkaan lähtisi syyttämään ihmisiä hölmöydestä. Enemmän se on kiinni siitä, ettei ole juuri sillä hetkellä ajatus terävimmillään tämän asian kanssa. Kun huijarit yrittävät tarpeeksi montaa uhria, niin aina sieltä löytyy joku, joka menee halpaan.
Osa viesteistä tahallaan kömpelöitä
Jotkut viestit on helppo tunnistaa huijauksiksi jo kömpelön ulkoasun ja kielioppivirheiden perusteella. Niemelän mukaan osa viesteistä tehdään jopa tarkoituksellisesti kömpelösti. Tällöin huijarit etsivät nimenomaan helposti huijattavia kohderyhmiä.
– Uhripopulaationa saattaa olla esimerkiksi maahanmuuttajat, jotka ymmärtävät suomea, mutta kielitaito ei ole välttämättä sillä tasolla, että huijausta pystyisi havaitsemaan. He eivät myöskään välttämättä tunne Suomen viranomaismekanismeja sillä tavalla, että tietäisivät miten toimia, jos huijaukseen on jo langennut.
Numeron salaaminen kannattaa
Helpoin tapa suojautua huijausviesteiltä on se, ettei pidä puhelinnumeroaan julkisesti saatavilla puhelinluetteloissa ja numeropalveluissa.
– Rikolliset eivät lähde satunnaisesti kokeilemaan puhelinnumeroita, vaan he ostavat jostain suomalaisen puhelinnumerokannan, ja sen jälkeen ryhtyvät lähettämään näitä viestejä.
Jos oma numero on ollut pitkään julkinen, vie kuitenkin aikaa, että numero poistuu erilaisista rekistereistä ja ei-toivottujen viestien saaminen loppuu.
Markkinoilla on myös erilaisia maksullisia palveluita, jotka suodattavat ei-toivottuja tekstiviestejä, mutta niiden toimivuuteen ei voi sataprosenttisesti luottaa.
– Harvat ovat valmiita maksamaan niistä, joten harva toimija on valmis panostamaan riittävästi työvoimaa näiden palveluiden ylläpitämiseen, eikä niiden toimivuus siten ole kovin hyvä, Niemelä sanoo.
Tekstiviestihuijausten kohdalla skarppina pysyminen onkin kaikkein paras suojautumiskeino.
– Jos jokin näyttää liian hyvältä ollakseen totta, se tuskin on totta.
***
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.