Farcin kuuluisin panttivanki: Myös Farc ansaitsisi rauhanpalkinnon

Tuore rauhannobelisti, presidentti Juan Manuel Santos, vakuutti rauhan olevan edelleen saavutettavissa Kolumbiassa.  

– Tämä kunnianosoitus ei kuulu minulle vaan kaikille konfliktin uhreille. Yhdessä saavutamme tärkeimmän palkinnon: rauhan, Santos tviittasi.  

Nobel-komitea arvioi palkintoperusteluissaan, että vaikka rauhanprosessi ei ole välttämättä kuollut, vaara sisällissodan syttymisestä Kolumbiassa uudelleen on todellinen. Komitea totesi Santosin kutsuneen kaikki osapuolet jatkamaan laajaa vuoropuhelua prosessin edistämiseksi.  

– Komitea toivoo, että rauhanpalkinto antaa hänelle voimia onnistua vaativassa tehtävässä.  

Hallitus ja Farc ilmoittivat myöhemmin päivällä sopineensa tulitauon jatkamisesta ja keskusteluista muutosten tekemiseksi hylättyyn sopimukseen.

Farc-johtajaa ei palkittu

Ennakkoveikkauksissa rauhanpalkintoa povattiin Santosin lisäksi hänen neuvottelukumppanilleen, Farc-sissiliikkeen johtajalle Timoleon Jimenezille. Hän ei vaikuttanut katkeralta jäätyään ilman huomionosoitusta, vaan onnitteli Santosia ja kiitti rauhanvälittäjiä -muun muassa Norjaa.  

– Ainoa palkinto, jonka haluamme, on rauha ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus, Jimenez viestitti.  

Suomalaisen Latinalaisen Amerikan asiantuntijan Mikael Wigellin mukaan Farcin edustajan palkitseminen ei olisi välttämättä auttanut rauhan asiaa Kolumbiassa.

– Farc on niin vihattu organisaatio Kolumbiassa, Wigell muistuttaa.

Farcin kuuluisin panttivanki, yli kuusi vuotta siepattuna ollut ranskalais-kolumbialainen poliitikko Ingrid Betancourt, kehui Santosia rauhantyöstä. Hän ymmärsi hyvin, ettei Jimenezia tässä vaiheessa voitu palkita. Mutta ansaitsisiko myös Farc periaatteessa rauhanpalkinnon?

– Minun on hyvin vaikea sanoa tätä...mutta: kyllä, liikuttunut Betancourt sanoi ranskalaiselle iTele-uutiskanavalle.

"Uusi sopimus tarvittaisiin pian"

Tutkija Wigellin mukaan rauhanpalkinto saattaa vankistaa melko epäsuositun Santosin asemaa kotikentällä, mutta liikoja ei pidä toivoa. Kyllä-äänten häviötä kansanäänestyksessä selittää Wigellin tulkinnan mukaan se, että Santosin kampanja laski liikaa kansainvälisen tuen varaan ja unohti kansan.

– He eivät oikein ymmärtäneet, että täytyisi mennä myös kentälle ja selittää ihmisille hyvät puolet sopimuksen suhteen, Wigell sanoo. 

Tutkijan mukaan maahan tarvittaisiin nyt melko pian uusi ehdotus rauhansopimukseksi. Viidakossa olevat Farc-sissit kokevat tilanteensa turvattomaksi eivätkä välttämättä ole halukkaita luopumaan aseistaan.  

Rauhasta neuvotelleet Farcin johtajat tuskin haluavat palata taistelun tielle. He ymmärtävät Wigellin mukaan hyvin, ettei järjestö voi sotaa voittaa. Sen sijaan jotkut pienemmät ryhmät, kuten huumekaupasta hyötyneet, saattavat nähdä etuja konfliktin jatkumisessa.

Rauhansopimusta vastustaneet ovat vaatineet Farcin jäsenille kovempia rangaistuksia, eikä ole varmaa, suostuuko Farc myönnytyksiin.

– Ei se helppoa tule olemaan koska se oli niin vaikeaa jo aiemmin, Wigell ennustaa.