Ex-sissiä kidutettiin vuosia, nousi suurvallan presidentiksi – tulee nyt Suomeen

Suomen maaperälle astuu maanantaina presidentti, jonka tie maan korkeimpaan virkaan on ollut varsin erikoinen.

Dilma Rousseff syntyi vuonna 1947 varakkaaseen keskiluokkaiseen perheeseen. Isä oli bulgarialainen ex-kommunisti ja äiti brasilialainen luokanopettaja. Lapsuudessa pikku-Dilma toivoi päätyvänsä ballerinaksi, palomieheksi tai trapetsitaiteilijaksi. Haaveet karisivat 16-vuotiaana, kun Brasiliassa tapahtui julma sotilasvallankaappaus ja terrori oman maan kansalaisia vastaan alkoi.

Rousseff oli jo lapsuudessaan köyhien puolella. Asiaan saattoi vaikuttaa hänen käymänsä katolinen koulu, jossa nunnilla oli tapana viedä lapsia kotikaupungin köyhiin lähiöihin. Nunnien tarkoitus oli näyttää, kuinka suuri elintasokuilu köyhien ja rikkaiden välillä on. Kun Rousseff oli 14-vuotias, isä kuoli ja keskiluokkaisen perheen elintaso laski. 16-vuotiaana hän oli jo liittynyt järjestöön, jonka tarkoitus oli kertoa sosialismista köyhille.

Pankkiryöstöjä ja pommiattentaatteja

Sotilasvallankaappaus radikalisoi nuoren Rousseffin ja hän liittyi opiskeluaikanaan marxilaiseen järjestöön, joka ei nähnyt aseellisessa vastarinnassa mitään pahaa. Liittymiseen saattoi vaikuttaa myös hänen ensimmäiseksi aviomieheksi myöhemmin tuleva Claudio Galeno, joka esitteli Rousseffille marxilaista toimintaa.

VAR-Palmeras-niminen vallankumousjärjestö oli varsin militantti. Kysessä oli niin sanottujen kaupunkisissien järjestö. Rousseff on kertonut kuuluneensa myös Colina-ryhmään ja osallistuneensa kolmeen pankkiryöstöön ja kahteen pommiattentaattiin, joissa tosin ei ollut uhreja.

Vastaavilla ryhmillä oli 60- ja 70-luvuilla tapana kaapata ulkomaisia diplomaatteja ja vaatia vankien vapautuksia. Esimerkiksi Yhdysvaltain suurlähettiläs vaihdettiin kymmenkuntaan poliittiseen vankiin, Saksan suurlähettiläs puolestaan oli 40 sissin arvoinen. Ryhmillä oli tapana myös tappaa ulkomaalaisia kidutusasiantuntijoita, joita kenraalit tilasivat kuolemanpartioihinsa.

Kidutusta vankeudessa

Sissielämä päättyi, kun Rousseff joutui kolmeksi vuodeksi Tiradentesin pahamaineiseen vankilaan Sao Paulossa. Tuomio tuli kumouksellisuudesta ja tulevaa presidenttiä kutsuttiinkin oikeudenkäynnin aikana kumouksellisten Jeanne d'Arciksi.

Vankila-aika oli rankkaa, sillä salainen poliisi kidutti vankeja. Rousseffille annettiin muun muassa sähköshokkeja, mutta tiettävästi hän ei paljastanut muita vallankumousjärjestön jäseniä.

Pitkä tie presidentiksi

Ensimmäinen avioliitto päättyi ja uusi mies oli niinikään poliittinen vanki ja vallankumouksellinen Carlos Araujo. Uusi aviomies oli tavannut niin Fidel Castron kuin Che Guevarankin. Rousseff sai Araujon kanssa tyttären, Paulan.

Rousseff aloitti jälleen yliopisto-opinnot ja sotilasdiktatuurin päättymisen jälkeen 1985 tuleva presidentti antautui virkamiesuralle. Ura eteni vähitellen ja vuonna 2001 hän liittyi sittemmin presidentiksi nousseen vasemmistolaisen Luiz Inácio Lula da Silvan Työväenpuolueeseen. Rousseffista tuli menestyksekäs energiaministeri ja Lulan suosikki. Nousukiidossa toinen avioliitto päätyi eroon.

Kun Lulan toinen ja samalla viimeinen presidenttikausi päättyi vuonna 2010, Rousseffilla oli nostetta Työväenpuolueen presidenttiehdokkaaksi ja lopulta voittoon. Tässä välissä Rousseff oli ehtinyt sairastaa imusolmukesyövän mutta myös ehostaa itseään käymällä kauneusleikkauksessa ja valkaisemalla hampaansa.

Lula oli saanut Brasilian talouden nousuun muun muassa uusien öljylähteiden ja ulkomaisten investointien ansiosta. Lula kykeni myös nostamaan sosiaaliohjelmien avulla jättivaltion köyhiä pois kurjuudesta. Rousseffin presidenttikausina kasvu on hyytynyt.

Dilma Rousseff valittiin toiselle kaudelle vuosi sitten. Tällä hetkellä Brasilian liittovaltion poliisi tutkii hänen uudelleenvalintakampanjansa epäselvyyksiä. Väitteiden mukaan kampanjaa on rahoitettu laittomalla vaalirahalla. Lisäksi presidentin epäillään peukaloineen budjettia laittomalla tavalla.