Eviran mukaan makkaroita ja leikkeleitä ei pitäisi syöttää pienille lapsille kuin korkeintaan kerran viikossa.
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelevat, ettei alle yksivuotiaille anneta lainkaan makkaraa ja leikkeleitä niiden sisältämän nitriitin vuoksi. Pienille leikki-ikäisille eli 1-2-vuotiaille voi antaa korkeintaan yhden makkara-aterian viikossa ja silloin tällöin leikkeleen. Yksi makkara-ateria vastaa noin 150 grammaa makkaraa ja leikkeleitä.
Myös 3-6-vuotiaiden makkaran ja leikkeiden syöntiä on syytä rajoittaa. Kasvisten ravitsemuksellinen hyöty sen sijaan ylittää niiden sisältämän nitraatin mahdolliset haitat, kunhan niitä käytetään monipuolisesti. Alle yksivuotiaiden ruokavaliossa nitraattia kerääviä kasviksia tulee kuitenkin välttää.
Makkaroista ja leikkeleistä annetun suosituksen perustana on näihin tuotteisiin lisätty nitriitti sekä talousvedestä tuleva nitriittialtistus. Lihavalmisteisiin lisätään nitriittiä estämään ruokamyrkytyksiä aiheuttavien bakteerien kasvua ja säilyttämään lihan punainen väri. Suositus ottaa huomioon myös makkaroiden ja leikkeleiden sisältämän kovan rasvan ja suolan.
Makkaralla tarkoitetaan ruokamakkaroita kuten nakkeja, grilli- ja lenkkimakkaroita sekä raakamakkaroita kuten siskonmakkaraa. Leikkeleillä tarkoitetaan leikkelemakkaroita kuten meetvurstia, balkan- ja lauantaimakkaraa sekä lihaleikkeleitä kuten kinkku-, broileri- ja kalkkunaleikkeleitä. Kinkkukiusaus vastaa makkara-ateriaa.
Mitä haittaa nitriitistä on?
Evira, THL ja VRN ovat tarkentaneet suositusta alle kouluikäisten makkararuokien, leikkeleiden ja nitraattia keräävien kasvisten käytöstä. Uudet suositukset perustuvat Eviran uuteen riskinarviointiin lasten ja aikuisten altistumisesta nitraatille ja nitriitille sekä sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2004 antamiin suosituksiin.
Suuret nitraatti- ja nitriittimäärät voivat haitata hapenkuljetusta elimistössä. Nitriittialtistuksen on myös epäilty lisäävän diabeteksen, sepelvaltimotaudin sekä syövän riskiä, mutta tutkimustulokset ovat osin ristiriitaisia eikä suoraa syy-yhteyttä ole toistaiseksi osoitettu. Satunnaiset suuret käyttömäärät eivät ole ongelma, vaan toistuva runsas käyttö.