Evan tutkimus: Suomalaiset suhtautuvat Venäjään aiempaa kielteisemmin, mutta Natoon ei havitella enempää kuin ennenkään

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien Nato-kannat hahmottuvat 0:50
Katso myös video: Näin eduskuntapuolueiden puheenjohtajat suhtautuvat Nato-jäsenyyteen

Suomalaiset ovat aiempaa epäluuloisempia naapuriaan kohtaan, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) arvo- ja asennetutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan suomalaisista vajaa kolmasosa ajattelee, että vaikka Venäjällä on ongelmansa, suomalaisilla ei ole syytä suhtautua siihen kielteisesti. Puolet väestöstä oli tästä eri mieltä.

Kielteinen suhtautuminen on vuodesta 2018 kasvanut 12 prosenttiyksiköllä, kun vuodesta 2012 kasvua on 31 prosenttiyksikköä.

– Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen suhtautumista Venäjään muuttivat merkittävällä tavalla Venäjän vuoden 2014 hyökkäys Ukrainaan, Krimin kansainvälisen lain vastainen liittäminen Venäjään, Venäjän tukemien separatistien Itä-Ukrainassa käymä sota ja matkustajakoneen alasampuminen heinäkuussa 2014, Evan toimituspäällikkö Sami Metelinen selittää kehitystä tiedotteessa.

Vaikka epäluulo itänaapuria kohtaan on kasvussa, puolustusliitto Naton jäsenyyden kannatus on pysynyt arvo- ja asennetutkimusten pitkän aikavälin keskiarvon tasolla. Jäsenyyttä kannattaa 22 prosenttia suomalaisista, ja sitä vastustaa 45 prosenttia kansasta. Tulos on linjassa myös viime vuoden kanssa.

Tutkimukseen on vastannut reilut 2 000 ihmistä ja sen virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tiedot on kerätty Taloustutkimuksen nettipaneelilla lokakuun loppupuolella, ja vastaajat edustavat Suomen 18–79-vuotiasta väestöä.

Arvo- ja asennetutkimuksia on julkaistu vuodesta 1984.

Lue myös:

    Uusimmat