Eurovastainen puolue voi sotkea pakan Saksassa

Saksan ensi sunnuntain liittopäivävaalien lopputulos on kaikkea muuta kuin selvä.

Mielipidetiedustelujen ja vaalien lopputulosten välillä on viime vuosina ollut hämmentävän suuria eroja. Yllättäjäksi ja pakan sotkijaksi voi nousta eurovastainen AfD-puolue.

Viimeisimpien mittausten ja toisaalta johtavien poliitikkojen lausuntojen perusteella Saksassa jännitetään ensi sunnuntaina kahden vaihtoehdon välillä: liittokansleri Angela Merkelin johtama oikeiston (CDU/CSU) ja liberaalien (FDP) hallitus jatkaa tai valtaan nousee sosiaalidemokraattien (SPD) ja oikeiston suuri koalitio. Silloinkin liittokanslerina olisi Angela Merkel.

– Pidän tällä hetkellä suurta koalitiota jopa todennäköisempänä, Hohenheimin yliopiston professori Frank Brettschneider sanoo.

Hänkin tosin myöntää, että vähintään 20 prosenttia äänestäjistä tekee päätöksensä vasta ensi sunnuntaina. Todennäköisesti näiden viime hetkeen kantaansa panttaavien määrä on jopa selvästi suurempi. Myös äänestysaktiivisuus ratkaisee. Pääsääntö on, että vasemmisto hyötyy, jos äänestysprosentti nousee korkeaksi.

Käytännössä kaikki nämä epävarmuustekijät tarkoittavat, että voittajille ei vielä kannata ripustaa mitaleja kaulaan ja hallituskaruselli voi pyöriä Berliinissä odottamattomaan suuntaan.

Euron vastustajat jokereina

Eurovastainen Alternativ für Deutschland (AfD) saattaa vastoin mittausten antamaa kuvaa nousta liittopäiville ja sotkea voimasuhteita hallitusneuvotteluissa. Puolueelle on povattu vain kolmen prosentin äänisaalista, mutta monet sen kannattajat eivät kyselyissä paljasta kantaansa. AfD syö ennen muuta CDU/CSU:n ja liberaalien äänipottia.

On edelleen mahdollista, että sosiaalidemokraatit nostavat kannatuksensa jopa yli 30 prosenttiin, vaikka povaajat ovat luvanneet huonoimmillaan 22 prosenttia. Tällaisia nousuja on takavuosina nähty useita.

Liberaaleilta taas voidaan odottaa melkein mitä tahansa. FDP voi pudota liittopäiviltä viiden prosentin äänikynnyksen vuoksi kokonaan, mutta myös myönteinen yllätys on mahdollinen.

Saksalaiset politiikan tutkijat ja vaaliasiantuntijat muistuttavat – tai pikemminkin myöntävät häpeillen, että mielipidemittauksissa ja niistä tehdyissä johtopäätöksissä ei viime vuosien vaaleissa ole onnistuttu erityisen hyvin. Lopputulosten ja viimeisten mittausten välillä on ollut liian suuria eroja. Kyselyjen antama hämmentävä kuva voimasuhteista on arvostelijoiden mielestä monta kertaa ohjannut äänestäjiä enemmän kuin puolueiden poliittinen linja.

Vuosi 2005 oli floppi

Railakkaimmin vaalinaluskyselyissä mentiin metsään vuonna 2005. Silloin kaikki ennustajat ja asiantuntijat laidasta laitaan olivat varmoja, että Angela Merkelin johtama oikeisto lyö sosiaalidemokraatit mennen tullen.

Toisin kävi. Istuva demarikansleri Gerhard Schröder kuroi etumatkan siimanohueksi. Kyse oli prosenttiyksikköjen kymmenyksistä, kun mittauksissa puhuttiin vielä jopa kahdeksan prosenttiyksikön erosta.

Tiukka vaalitulos aiheutti sen, että demarit muodostivat suuren koalition yhdessä Merkelin johtaman oikeistounionin kanssa (kristillisdemokraattinen CDU ja sen baijerilainen sisarpuolue CSU). SPD:lle se oli huono ratkaisu. Puolue kärsi vuoden 2009 vaaleissa kirvelevän tappion.

Oikeiston kannatus putosi sekin, mutta Merkel pääsi silti muodostamaan liberaalipuolue FDP:n kanssa oikeistohallituksen. Koalitiolla oli tukeva enemmistö, koska FDP oli vaalien suuri voittaja 14,6 prosentin kannatuksellaan. Myös tämä maanvyörymävoitto tuli tutkimuslaitoksille hienoisena yllätyksenä.

Vuoden 1998 historiallisissa vaaleissa ei myöskään menty mielipidemittausten piirtämien nuottien mukaan. Ennustajat odottivat sosiaalidemokraattien ja Helmut Kohlin johtaman oikeistounionin muodostavan suuren koalition, koska vaihtoehtoisia enemmistöjä ei syntynyt. Lopputulos oli kuitenkin murskavoitto SPD:lle ja vihreille. Saksa sai ensimmäisen punavihreän hallituksen.

Lue myös:

    Uusimmat