Saksan ensi sunnuntain liittopäivävaalien lopputulos on kaikkea muuta kuin selvä.
Mielipidetiedustelujen ja vaalien lopputulosten välillä on viime vuosina ollut hämmentävän suuria eroja. Yllättäjäksi ja pakan sotkijaksi voi nousta eurovastainen AfD-puolue.
Viimeisimpien mittausten ja toisaalta johtavien poliitikkojen lausuntojen perusteella Saksassa jännitetään ensi sunnuntaina kahden vaihtoehdon välillä: liittokansleri Angela Merkelin johtama oikeiston (CDU/CSU) ja liberaalien (FDP) hallitus jatkaa tai valtaan nousee sosiaalidemokraattien (SPD) ja oikeiston suuri koalitio. Silloinkin liittokanslerina olisi Angela Merkel.
– Pidän tällä hetkellä suurta koalitiota jopa todennäköisempänä, Hohenheimin yliopiston professori Frank Brettschneider sanoo.
Hänkin tosin myöntää, että vähintään 20 prosenttia äänestäjistä tekee päätöksensä vasta ensi sunnuntaina. Todennäköisesti näiden viime hetkeen kantaansa panttaavien määrä on jopa selvästi suurempi. Myös äänestysaktiivisuus ratkaisee. Pääsääntö on, että vasemmisto hyötyy, jos äänestysprosentti nousee korkeaksi.
Käytännössä kaikki nämä epävarmuustekijät tarkoittavat, että voittajille ei vielä kannata ripustaa mitaleja kaulaan ja hallituskaruselli voi pyöriä Berliinissä odottamattomaan suuntaan.
Euron vastustajat jokereina
Eurovastainen Alternativ für Deutschland (AfD) saattaa vastoin mittausten antamaa kuvaa nousta liittopäiville ja sotkea voimasuhteita hallitusneuvotteluissa. Puolueelle on povattu vain kolmen prosentin äänisaalista, mutta monet sen kannattajat eivät kyselyissä paljasta kantaansa. AfD syö ennen muuta CDU/CSU:n ja liberaalien äänipottia.
On edelleen mahdollista, että sosiaalidemokraatit nostavat kannatuksensa jopa yli 30 prosenttiin, vaikka povaajat ovat luvanneet huonoimmillaan 22 prosenttia. Tällaisia nousuja on takavuosina nähty useita.
Liberaaleilta taas voidaan odottaa melkein mitä tahansa. FDP voi pudota liittopäiviltä viiden prosentin äänikynnyksen vuoksi kokonaan, mutta myös myönteinen yllätys on mahdollinen.
